Tallinnan Kadriorgin palatsi

Kadriorgin palatsi, jonka Venäjän tsaari Pietari Suuri rakennutti vaimolleen Katariina I:lle vuonna 1718, on mahtava pohjoinen, tallinnalainen barokkipalatsi.

Rakennuksen suunnitteli italialainen arkkitehti Niccolo Michetti, jonka suurenmoinen palatsi ja sitä ympäröivät hoidetut puutarhat ovat erinomainen esimerkki historiallisesta tsaarinajan ylellisyydestä.

Tallinnan Kadriorgin taidemuseo

Yhtä tärkeä syy vierailla rakennuksessa on sen tiloissa näytillä oleva ulkomaiseen taiteen kattava kokoelma, osana Viron taidemuseon toimintaa maan pääkaupungissa.

Taidemuseona paikka tarjoaa satoja 1500-1900-luvulta peräisin olevia maalauksia länsimaisilta ja venäläisiltä taiteilijoilta, kuin myös painoteoksia, veistoksia, sekä muita töitä.

Kadriorgin palatsin päähalli TallinnaPaikalla ollessasi pistä erikoisesti huomioon palatsin kaksikerroksinen päähalli, taidokkaasti maalattuine kattoineen ja stukkotöineen, sekä huone, jota maan presidentti käytti toimistonaan ennenkuin läheltä löytyvä Viron presidentin palatsi valmistui.

Palatsin ympäristöstä löytyy useita mielenkiintoisia sivurakennuksia.

Yksi niistä on restauroitu keittiörakennus, josta löytyy nykyisin Mikkel taidemuseo, ja toisaalta kivenheiton päässä on myös Pietari Suuren talomuseo.

Palatsin kuvernöörin talo (linnanherran talo) on puolestaan nykyisin kotipaikkana Kastellaanimaja gallerialle sekä Eduard Vilde talomuseolle.

Tallinnan Kadriorgin palatsi

Kadriorgin palatsi
A. Weizenbergi 37
10127 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ti, to-su klo 10-17, ke klo 10-20, 01.10-30.04 to-su klo 10-17, ke klo 10-20

Kadriorgin taidemuseo

Kadriorgin taidemuseo sisätilatKadriorgin taidemuseo esittelee, konservoi, ja kerää varhaista ulkomaista taidetta – etupäässä läntisen Euroopan ja venäläisiä maalauksia, grafiikkaa, veistosteoksia, sekä käyttötaidetta.

Museo sijaitsee Tallinnan Kadriorgin puiston osana olevassa upeassa barokkipalatsissa, jotka Venäjän tsaari Pietari Suuri rakennutti kesäresidenssiksi.

Museon erinomaisesti restauroitu päähalli kuuluu Euroopan parhaisiin barokkityylin esimerkkeihin, ei pelkästään Viron, vaan myös koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa.

Taidemuseo on Viron ainoa museo, joka on omistautunut ulkomaiselle taiteelle, sisältäen maan suurimman kokoelman länsi-eurooppalaista ja venäläistä taidetta (noin 9000 taideteosta 1500-1900-luvuilta).

Mikkel museo TallinnaPalatsin entisessä keittiörakennuksessa toimii oheismuseo, Mikkel-museo.

Sen kokoelmiin kuuluu maalauksia, grafiikkaa, sekä posliiniteoksia, jotka tulivat Viron taidemuseolle lahjoituksena yksityiseltä keräilijältä, Johannes Mikkelin (1907-2006) kokoelmista.

Kadriorgin taidemuseolla on laaja pysyvä näyttely, joka esittelee parhaita kohokohtia sen ulkomaisen taiteen kokonaisuudestaan.

Tämän pysyvän näyttelyn yksittäiset teokset sisältävät etenkin hollantilaisten, saksalaisten, italialaisten, ja venäläisten mestareiden maalauksia 1500-1700-luvuilta, sekä länsi-eurooppalaista ja venäläistä käyttötaidetta ja veistosteoksia 1700-1900-luvuilta.

Lisäksi tiloissa on vaihtuvia näyttelyitä, jotka puolestaan käsittelevät varhaista eurooppalaista taidetta ja sen historiaa.

Taidemuseon ja sen näyttelyiden tavoitteena on toimia johdatuksena maailman taiteen perinteisiin, luoda kansainvälisen ulottuvuuden omaavia paikallisia kokoelmia, sekä kehitellä lähestymistapoja varhaisen taiteen esittämiseen ja tulkintaan.

Näyttelyiden ohella museon aktiviteetteihin kuuluvat mm. taidehistorian aihepiirejä käsittelevät erilaiset julkaisut ja kevätkonferenssit, konsertit, sekä teatteriperformanssit.

Varhaisen taiteen ja taidehistorian kompetenssikeskuksena Kadriorgin museo ylläpitää laajaa verkostoa kansainvälisiä kontakteja, etenkin eurooppalaisten museoiden, restaurointikeskusten, sekä tieteellisten instituutioiden kanssa.

Jatkuvaa yhteistyötä tapahtuu myös Viron korkeakoulutuksen laitosten kanssa – monet museon työntekijöistä ovat myös näiden koulujen tiedekuntien jäseniä.

Museo järjestää tässä suhteessa mm. seminaareja, luentoja, ja käytännön koulutusta oppilaille, kuin myös näyttelyesityksiä.

Kadriorgin taidemuseon koulutuskeskus on nimeltään Palatsikoulu, vaalien omalta osaltaan eurooppalaisten taidetraditioiden jatkumista Virossa.

Palatsikoulu järjestää vuosittain yli 1200 eritasoista ja eri aiheista olevaa kiertokäyntiä museoon ja sen näyttelyihin.

Paikan toimintaan sisältyy lisäksi satoja oppitunteja lapsille, tusinoittain vaihtuviin näyttelyihin liittyviä koulutusohjelmia lapsille ja nuorille aikuisille, kuin myös Lauantai-akatemia luentoja.

Perhetapahtumien suhteen Palatsikoulu järjestää mm. Palatsin puutarhakisoja, Suurten maalausten lauantaita, sekä Myöhäiset keskiviikot -sarjoja.

Museon oppaiden koulutus ja syntymäpäivä-ohjelmat (nuorille ja vanhoille syntymäpäiväsankareille) toteutetaan myös Palatsikoulun toimesta.

Yksi museossa käynnin kohokohdista on sen upea sijainti osana Kadriorgin palatsia ja puistoa.

Usein museon tapahtumat – kuten konsertit ja cocktailkutsut – laajenevatkin Kadriorgin puiston ja puutarhan alueille, jotka toimivat upeina oheistiloina tämän Viron mahtavimman barokkipalatsin sisältä löytyville näyttelyille.

Opastetut kierrokset taidemuseoon

Opastettu kierros Kadriorgin palatsiOmatoimisen museokierroksen lisäksi voit osallistua myös (lisämaksulliselle) opastetulle kierrokselle tiloihin, joita järjestetään suomenkielellä, viroksi, englanniksi, saksaksi, sekä venäjäksi.

Kierros alkaa lyhyellä johdannolla palatsin historiaan, jatkaen rakennuksen tiloissa näytillä oleviin mahtaviin taideteoksiin – aina 1500-lukulaisista alankomaalaisista mestariteoksista 1800-luvun venäläiseen realismiin saakka.

Kohokohtina kierroksen aikana näet mm. töitä taiteilijoilta kuten Pieter Brueghel nuorempi, Jan van Kessel, Bartholomeus van der Helst, Annibale Carraci, Bernardo Strozzi, Lucas Cranach, Ilja Repin, Ivan Aivazovski, Ivan Šiškin, ja monta muuta maailmankuulua nimeä.

Päärakennuksen kierroksen ohella vaihtoehtona on myös yhteiskierros sekä Kadriorgin palatsin taidenäyttelyihin että Mikkel-museoon, hieman korkeampaan hintaan.

Kaikki näillä kierroksilla oppaina toimivat henkilökunnan jäsenet on koulutettu tehtäväänsä taidemuseon itsensä toimesta.

Kadriorgin taidemuseon myymälä

Taidemuseomyymälä sijaitsee palatsin puoliympyrän muotoisen verannan yhteydessä, joka liitettiin rakennuksen päähalliin 1820-luvulla.

Kadriorgin taidemuseon myymälä Tallinna

Puoti toimii historiallisissa tiloissa, sillä palatsin vaatenaulakko sijaitsi täällä 1930-luvun aikana.

Voit ostaa myymälästä etenkin Viron taidemuseon tuottamia julkaisuja ja matkamuistoja, joista useimmat ovat vartavasten museota varten valmistettuja uniikkituotteita.

Museopuoti on avoinna touko-syyskuu ti, to-su klo 10-17, ke klo 10-20 sekä loka-huhtikuu to-su klo 10-17, ke klo 10-20.

Kadriorgin palatsin taidemuseon kokoelmat

Viron taidemuseon osana toimiva Kadriorgin taidemuseo omaa maan suurimman kokoelman ulkomaista taidetta.

Tämä kokoelma, joka sai alkunsa vuonna 1919, heijastaa kokonaisuutena Viron monimutkaista historiaa.

Johtuen etenkin poliittisista tapahtumista, museo on saanut haltuunsa vanhoja kokoelmia kadonneiden omistajien jälkeensä jättämistä teoksista, kirkkojen omistamista taidekokoelmista, valtion virastojen ja museoiden luovuttamista töistä, yksityisten keräilijöiden lahjoituksista, sekä museon vartavasten tekemistä taidehankinnoista.

Yksi taidemuseon toiminnan prioriteetteja on paikallisen, virolaisen kulttuuriperinnön tutkiminen ja esittäminen kansainvälisissä asiayhteyksissä.

Kadriorgin taidemuseon huomattavimmat kokoelman osat, jotka ovat saaneet paljon kansainvälistä arvostusta, ovat sen hollantilaiset, venäläiset, ja italialaiset maalaukset.

Töitä taidemuseon kokoelmista onkin ollut lainateoksina useissa muissa eurooppalaisissa museoissa sekä muissa keskeisissä mantereen näyttelytiloissa.

Ulkomaiseen maalauskokoelmaan sisältyy yli tuhat maalausta länsi-eurooppalaisilta ja venäläisiltä mestaritaiteilijoilta, kattaen periodin 1500-luvulta 1900-luvun alkupuoliskolle saakka.

Arvokkaimmat (ja kokoelmina täydellisimmät) maalaukset teoksista ovat hollantilaisilta ja venäläisilta taiteilijoilta, mutta töitä löytyy myös Saksasta, Italiasta, Ranskasta, Itävallasta, Sveitsistä, sekä Suomesta.

Taidemuseon hollantilaisten taiteilijoiden töiden kokoelma koostuu yli 100:sta taideteoksesta.

Tunnetuimmat nimet tämän kokoelman osana ovat Jacob Jordaens, Leonhard Bramer, Maerten de Vos, Philips Wouverman ja Barholomeus van der Helst.

Aivan ensimmäiset kokoelmaan tulleet maalaukset (joka olivat samalla myös koko Viron taidemuseon ensimmäiset hankinnat) olivat vuonna 1919 vastaanotetut Pieter Brueghel nuoremman työpajan valmistamat teokset “Morsiamen hyvästely” ja “Lahjojen antaminen”.

Kristus ajamassa rahanvaihtajia pois temppelistä Kadriorgin taidemuseo TallinnaKenties kaikkein arvokkain yksittäinen teos hollantilaisessa kokoelmassa on “Kristus ajamassa rahanvaihtajia pois temppelistä”, joka on yhdistetty työnä Hieronymus Boschin ja Pieter Brueghel vanhemman piireihin.

Venäläisten taideteosten kokoelma sisältää puolestaan lähes 470 maalausta.

Kaikkein arvostetuimmat kokoelman työt ovat taiteilijoilta kuten Dmitry Levitsky, Fyodor Rokotov, Vladimir Borovikovsky, Ivan Shishkin, Ilya Repin, Ivan Kramskoy, Konstantin Korovin, Boris Kustodiev sekä Kuzma Petrov-Vodkin.

Kokoelman sisältämä muotokuvagalleria venäläisistä hallitsijoista ja hovimiehistä on yksi vaikuttavimmista osakokonaisuuksia.

Lisäksi kokoelmaan kuuluu yli 50 hienoa venäläisen ortodoksikirkon ikoniteosta.

Kadriorgin taidemuseon kokoelmaa italialaista taidetta profiloivat etenkin mestarit kuten Bernardo Strozzi, Francesco Trevisani, Tommaso Salini, Andrea Vaccaro, sekä muut 1600-lukulaiset taiteilijat.

Saksalaisten ja itävaltalaisten maalausten suhteen huomattavimmat teokset kokoelmassa ovat taiteilijoilta Anton Graff ja Angelica Kaufmann.

Marie-Antoinetten rintakuva Kadriorgin taidemuseo TallinnaMuseon kuvanveistosten kokoelma luo yleiskatsauksen Viron historiallisiin kontakteihin niin eurooppalaisen kuin venäläisenkin veistostaiteen kanssa.

Kokoelma sisältää yli 250 ulkomaista taideteosta, jotka on luotu 1700-1900-lukujen aikana.

Veistosteosten kokoelma voidaan jakaa käsitteellisesti kahteen suureen osioon.

Toinen näistä sektioista sisältää kopioita antiikin ajan ja uusklassismin teoksista, ja toinen puolestaan esimerkkejä Neuvostoliiton periodin veistostaiteesta.

Arvokkaisiin alkuperäisteoksiin kokoelmassa kuuluvat mm.:

  • Prinsessa Volkonskayan rintakuva – tekijänä italialainen kuvanveistäjä Pietro Tenerani,
  • Karl Seidlitzin rintakuva – tekijänä saksalainen kuvanveistäjä Joseph Kopf,
  • Marie Antoinetten muotokuva – tekijänä ranskalainen kuvanveistäjä Jean-Antoine Houdon, sekä
  • Nikolai Gogolin muotokuva – tekijänä venäläinen kuvanveistäjä Nikolai Tomsky.

Muotokuvien ohella kokoelma sisältää useita esimerkkejä vertauskuvallisesta ja koristeellisesta veistostaiteesta.

Viron taidemuseon keräämä vaikuttava kokoelma miniatyyri-veistoksia – yli 2700 teosta – on lajissaan maan toiseksi suurin, Tarton yliopiston taidemuseosta löytyvän kokoelman jälkeen.

Tallinnassa oleva kokoelma koostuu etupäässä antiikkisista ja moderneista valoksista jalokiviä, kolikoita, sekä plaketteja.

Mukana on kuitenkin myös useita venäläisten ja eurooppalaisten mestareiden valmistamia miniatyyriveistoksia sekä kohokuvateoksia.

Museon grafiikkataiteen kokoelma koostuu noin 3500:sta taideteoksesta, joista suurimman osan ovat luoneet saksalaiset ja venäläiset taiteilijat.

Niiden ohella kokoelmaan kuuluu esimerkkejä italialaisista, englantilaisista, ja ranskalaisista painotöistä ja piirustuksista.

Saksalaisista grafiikkataiteen taiteilijoista löytyy useita vanhoja, merkittäviä mestareita, tunnetuimpana Albrecht Dürer.

Kokoelmaan sisältyy lisäksi töitä 1900-luvun saksalaisen grafiikkataiteen suurnimiltä.

Taidesuuntauksista impressionismi, Art Nouveau, ja ekspressionismi ovat kukin hyvin edustettuina kokoelmassa, yli 70:n painotyön teoksen kattaessa kaikki päätrendit.

Taiteilijoista töitä on edustettuina mm. mestareilta kuten Erich Heckel ja Emil Nolde (jotka kuuluivat Die Brücke -ryhmään), mutta myös taiteilijoilta Franz Marc, Heinrich Campendonk sekä Paul Klee (jotka puolestaan lukeutuivat Der Blaue Reiter -ryhmään).

Uutta ekspressionistien sukupolvea kokoelmassa edustavat George Groszin, Max Beckmannin ja Otto Dixin tekemät työt.

Venäläiseen grafiikkataiteen osioon kuuluu useita mielenkiintoisia yksittäisteoksia 1700-ja 1800-luvuilta, sekä 1900-luvun alusta.

Arvokkaimpiin näistä teoksista lukeutuvat taiteilijoiden kuten Ilya Repin, Valentin Serov, Mikhail Vrubel, sekä Mihkail Nesterov tekemät piirustustyöt.

Kokonaisuuteen sisältyy myös lukuisia laadukkaita venäläisiä puupiirustuksia, jotka ovat etupäässä varhaiselta 1900-luvulta.

Alankomaista olevat grafiikkatyöt ansaitsevat erityishuomion osana kokoelmaa, sillä ne antavat erinomaisen näkökulman Hollannin ja Flanderin alueiden erilaisiin 1500-ja 1600-luvun taidekoulukuntiin.

Teosten joukosta löytyy mm. arvokas sarja raamatullisia tapahtumia esittäviä kuparipiirroksia, jotka on valmistanut kuuluisa antwerpiläinen mestari Philip Galle ja hänen työpajansa.

Godfried Maes Orfeus ja Mainadit Kadriorgin taidemuseoToinen helmi tässä osassa kokoelmaa on Godfried Maesin 1600-luvulla tekemä piirustus “Orfeus ja Mainadit”.

Myös myöhäisemmät taideperiodit ovat hyvin edustettuina.

Kokoelmaan kuuluu mm. kaksi uniikkia, sekatekniikalla toteutettua painotyötä 1700-lukulaiselta taiteilija Cornelis Ploos van Amstelilta, sekä dynaamisia Frans Masereelin valmistamia puupiirroksia, jotka hän teki vuonna 1961 julkaistua runokokoelmaa varten.

Kadriorgin taidemuseon käyttötaiteen kokoelma sisältää noin 1500 esinettä.

Kokoelma on erittäin monipuolinen sekä käytettyjen materiaalien että maantieteellisen edustavuutensa suhteen.

Käyttötaiteen kokoelman alaosioista suurin on posliinikokoelma, josta löytyy Kiinasta, Japanista, Venäjältä, Saksasta, ja joukosta muita Euroopan maita olevia esineitä.

Arvokkain kokonaisuus näistä ovat venäläiset posliinityöt, mukana tuotenäytteitä – sekä pöytäkalustoa että figuureja – useilta eri tehtailta.

Erikoisen arvokas osa kokoelmaa ovat siihen kuuluvat Neuvosto-venäjän propagandaposliinit 1920-luvulta, joita on kaikkiaan muutama tusina.

Posliinien lisäksi keramiikkakokoelma sisältää Delftin fajanssitavaroita sekä saksalaisia saviastioita.

Kadriorgin taidemuseon lasitöiden kokoelman pääosa koostuu 1800-luvulla Länsi-Euroopan ja Venäjän työpajoilla valmistetuista tuotteista.

Metallikokoelman esineistä suurin osa on puolestaan epäjaloista metalleista valmistettuja kynttilöitä sekä vaaseja.

Muut materiaalit, kuten kivi, puu, ja norsunluu, ovat edustettuina pienemmässä mittakaavassa.

Viuhka Bakkanaalit ja maisema Kadriorgin taidemuseoYksittäisiin arvokkaisiin kokoelman osioihin sisältyy myös 25:n viuhkan kokonaisuus, joista vanhin on peräisin 1700-luvun puolestavälistä.

Kadriorgin taidemuseon huonekalujen kokoelma sisältää noin 150 esinettä.

Historiallisten huonekalujen kokoelma, joka museolla oli olemassa ennen toista maailmansotaa, tuhoutui sodanaikaisessa tulipalossa, ja siten nykyinen kokoelma edustaa vain lähinnä 1900-jälkipuolen aikana hankittua kokonaisuutta.

Kokoelman pääosa muodostuu 1800-luvun kertaustyylin huonekaluista, mukana useita vartavasten Virumaan Muugan kartanoon tilattuja uusrenessanssisia sisustusesineitä, jotka kuuluivat keisarilliselle hovitaiteilija Carl Timoleon von Neffille.

Mukana on myös joitakin varhaisempia esineitä, joista arvokkaimmat ovat elegantit 1700-luvulta peräisin olevat kirjoituslipastot, kuin myös setti höyhenenkevyitä, valkoisia uusklassismin tyylisiä istuimia.

Venäjän valtakunnan tyyli on edustettuna metallisia upotuskoristeita sisältävillä kabineteilla, pöydillä, sekä rikkaasti koristetuilla nojatuoleilla.

Kokoelma sisältää myös Biedermeier-tyylisiä, yksinkertaisia linjoja edustavia huonekaluja (kabinetteja, sohvia, pöytiä, ja tuoleja) Länsi-Euroopasta ja Venäjältä.

Kadriorgin palatsin historia

Palatsin rakennustyöt aloitettiin Venäjän tsaari Pietari Suuren toimesta vuonna 1718.

Paikka sai Kadriorg nimen (saksaksi ‘Catharinenthal’) hänen vaimonsa, Katariina I:sen kunniaksi.

Rakennuksen arkkitehtinä toimi italialainen (Roomasta kotoisin ollut) Nicola Michetti.

Hänen kädenjälkeään oleva, ylitsevuotavasti koristeltu päähalli on nykyisin yksi kaikkein hienoimmista barokkiarkkitehtuurin esimerkeistä sekä Viron että koko pohjoisen Euroopan mittakaavassa.

Kadriorgin palatsi onkin ollut valmistumisestaan saakka Tallinnan kruununjalokivi.

Pienikokoinen ja juhlallinen roomalais-barokkityylinen tsaarien palatsi, jota ympäröi säännöllinen – suihkulähtein, pensain, ja kukkapenkein koristeltu – puutarha, toteutettiin Versaillesin palatsin inspiroimana.

Suurin osa Venäjän valtakuntaa ohjanneista hallitsijoista vieraili kesäpalatsilla ainakin kertaalleen hallinta-aikanaan.

Suurimmat muutokset palatsin käyttöön ja sisätiloihin tapahtuivat 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kun Tallinna, josta oli tullut suosittu lomakohde, oli usein tsaari Nikolai I:sen (perheineen) vierailu-ohjelmassa.

Palatsi toimi Viron taidemuseon päärakennuksena ensin 1920-luvulla, ja uudestaan vuosina 1946-1991.

1930-luvulla paikka oli vuonna 1920 itsenäistyneen Viron valtionpäämiehen virallinen residenssi.

Tuona aikakautena palatsiin rakennettiin laajennusosia – juhlasali sekä kasvihuone – ja lisäksi monia olemassaolleita huoneita uudelleensisustettiin.

Palatsi avautui yleisölle vuonna 2000 Kadriorgin taidemuseona, jossa näytillä on Viron suurin kokoelma vanhaa venäläistä ja länsi-eurooppalaista taidetta.

Kronologinen aikajana

1718–1729
Palatsi ja puisto kokonaisuus luodaan Kadriorgin alueelle Venäjän tsaari Pietari Suuren toimeksiannosta. Palatsin arkkitehtinä toimii roomalainen Nicola Michetti.

1700-luvun aikana Pietari Suuren Venäjää hallinneista jälkeläisistä palatsilla vierailevat keisarinnat Elizaveta Petrovna ja Katariina II.

1828–1830
Keisari Nikolai I:sen hallintakaudella palatsiin ja sen puistoon tehdään laajoja jälleenrakennustöitä. 1800-luvulla etenkin hallitsijan perheenjäsenet ja hovimiehet vierailevat Tallinnassa kesälomiensa aikana ja kylpylähoitojen vuoksi.

1741–1917
Palatsia käyttävät myös Viron siviilikuvernöörit.

1917
Palatsi takavarikoidaan Tallinnan Työläisten ja sotilaiden neuvoston edustajien toimesta.

1919
Palatsi kuuluu Viron tasavallan omaisuuteen. Aikakaudella palatsin merenpuoleista siipiä käyttää studionaan virolainen kuvanveistäjä August Weizenberg. Lisäksi palatsin halleja käytetään taidenäyttelyihin.

1921–1928
Tallinnan Viron museo toimii palatsista käsin. Vuonna 1927 museo, joka oli aikaisemmin toiminut näyttelytilana etupäässä Viron etnografisten perinteiden suhteen, muutettiin Viron taidemuseoksi.

1929
Ruotsin kuninkaan Kustaa V:nen Viron vierailun yhteydessä (vuonna 1929) palatsi muutetaan Viron valtionpäämiehen kesäresidenssiksi.

1934–1938
Palatsista tulee Viron tasavallan valtionpäämiehen Konstantin Pätsin virallinen residenssi (jälleenrakennuksen arkkitehtinä toimiessa A. Wladovsky). Presidentin virkarakennus rakennetaan palatsin yläpuutarhan alueelle (arkkitehtinä A. Kotli).

1941–1944
Kadriorgin palatsia käyttää residenssinään Karl-Siegmund Litzmann, alueen miehittäneen saksalaisen siviilihallinnon kenraali-kuvernööri.

1946–1991
Palatsi toimii Viron taidemuseon päärakennuksena.

1991
Rakennuksen laajat peruskorjaus ja restaurointityöt, joihin rahallista tukea tulee mm. Ruotsin hallitukselta, alkavat.

22. heinäkuu 2000
Kadriorgin taidemuseo avaa ovensa kävijöille, osana Viron taidemuseon toimintaa, esitellen vanhempaa länsi-eurooppalaista ja venäläistä taidetta.