Tallinnan Linnahall

Linnahall on dramaattisen näköinen konsertti-ja urheiluhalli Tallinnan sataman alueella, jonka tiloista löytyy nykyisin myös Linda Linen risteilyterminaali sekä Copterlinen helikopterikenttä.

Halliin rakennetut käyttötilat sisältävät 4600-paikkaisen amfiteatterin muotoisen konserttisalin, 3000-paikkaisen jäähallin, sekä 6000 m2 kokoisen aulatilan (jota on käytetty myös näyttelyitä ja muita oheistapahtumia varten).

Linnahall Tallinna

Rakennuskompleksi löytyy hienolta paikalta, Tallinnan rannikolta, läheltä kaupungin matkustajasatamaa, lyhyen kävelymatkan päässä vanhankaupungin muureista.

Linnahall rakennettiin Raine Karpin (Viron tärkein neuvostomodernismin arkkitehti) sekä Riina Altmäen suunnitelmien pohjalta, alunperin nimellä V. I. Leninin kultuuri-ja urheilupalatsi.

Paikka toteutettiin vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisia varten (valmistuen saman vuoden kesällä, juuri ennen olympialaisten alkua), joiden purjehduskilpailut pidettiin Tallinnassa, Piritan sataman yhteydessä.

Olympialaisten jälkeen rakennus sai uuden nimen, “Linnahall”.

Vaikka rakennus valmistui niinkin äskettäin kuin vuonna 1980, se on ajautunut erittäin huoneen kuntoon, johtuen paikan rakennuslaadun ja viimeistelyn heikosta tasosta.

Tallinnan linnahallin konserttisaliViimeinen virallinen tapahtuma järjestettiin paikan konserttisalissa vuoden 2009 aikana.

Nykyisin konsertti-ja urheilutoimintaan kuuluu vain näiden kulttuurihistoriallisesti (vuodesta 2004) suojeltujen tilojen ylläpito, jota varten talon palkkalistoilla on seitsemän henkilöä.

Rakennuskompleksin pohjoispääty on kuitenkin aktiivikäytössä, sillä näistä tiloista löytyy Linda Linen risteilyterminaali sekä Copterlinen helikopterikenttä.

Vain kesäaikaan risteilevät Linda Linen katamaraanialukset ovat nopein merireitti välillä Helsinki-Tallinna (1h40min), kun taas Copterline on nopein tapa tehdä matka näiden kahden pääkaupungin välillä ylipäätään (18min).

Tallinnan linnahall
Mere pst. 20
10111 Tallinna

Linnahallin arkkitehtuuri

Hallikompleksi on kokonaisuutena symmetrinen, monumentaalinen post-modernistinen betonilevyrakenne.

Linnahall Tallinnassa

Paikka suunniteltiin siten, että sen katto-osio, joka on viihdekäyttöön tarkoitetuksi tilaksi matala (vain 7 m merenpinnasta), pitää sisällään useita portaikkoja hyödyntäviä sisäänkäyntejä.

Matalakattoisuus juontaa juurensa myös siitä ideasta, että arkkitehdit halusivat luoda linkin kaupungin ja meren välille, rakentamatta kuitenkaan näköestettä keskiaikaisen vanhankaupungin siluetille.

Linnahallin nurmilla peitetyt, kaltevat sivuseinät luovat rakennukselle omanlaisensa yhteyden ympäristöönsä.

Lisäksi paikka heijastaa läheisen, 1800-luvulla rakennetun venäläisen keisarillisen Patarein vankila-merilinnoituksen arkkitehtuurillisia teemoja.

Tallinnan Linnahall pohjapiirustus

Yhdistelemällä design-elementtejä linnoituksesta aina avoimena olevaan katon observaatiotasoon, Linnahallin suunnittelijat loivat ainutlaatuisen yhdistelmän eristäytynyttä ja helposti lähestyttävää arkkitehtuuria.

Paikka voittikin arkkitehtuuristaan World Triennial of Architecture tapahtuman “Interarch Grand Prix” palkinnon vuonna 1983 sekä Neuvostoliiton valtionpalkinnon vuonna 1984.