Tallinnan Russalka muistomerkki

Piritan rantapromenadin alkupäästä Tallinnaa löytyvä Russalka muistomerkki on pystytetty venäläisen “Russalka” sotalaivan vuoden 1893 uppoamisen muistoksi.

Pronssinen, graniittisen alustan päällä oleva muistomerkki julkistettiin yleisölle syyskuun 7, 1902, Kadriorgin kaupunginosassa, Tallinnan lahden rannikolla, merkkaamaan haverin yhdeksänvuotispäivää.

Russalka muistomerkki Tallinna

Klassismin tyylisen monumentin, joka sijaitsee Kadriorgin palatsilta lähtevän promenadin merenpuoleisessa päädyssä, suunnitteli kuuluisa virolainen kuvanveistäjä Amandus Adamson.

Teos kuvaa enkeliä, kädessään ortodoksiristi, joka osoittaa monumentin valmistumisen aikaan haaksirikon oletetun tapahtumapaikan suuntaan (laivan hylky löydettiin vasta v. 2003).

Russalka patsas TallinnaKuvanveistäjä Amandus Adamson käytti enkelipatsaan mallina taloudenhoitajaansa, Juliana Rootsia.

Viron neuvostoaikana teosta muutettiin siten, että sen ortodoksiristi poistettiin, jättäen enkelin osoittamaan merellepäin paljaalla kädellä.

Kun tutustut muistomerkkiin, tutustumisen arvoisiin kohokohtiin kuuluu sen keskuspatsaan ohella myös patsaan alustan osana oleva, “Russalka” laivan haaksirikkoa kuvaava pronssinen kohokuvateos.

Teosta ympäröivät valurautaiset matalat pylväät sekä kauniit katulyhdyt, jotka on yhdistetty toisiinsa raskain ketjuin.

Mataliin pylväisiin on kirjoitettu kaikkien haverissa kuolleiden 165 merimiehen nimet. 12:sta aluksella olleen upseerin nimet löytyvät teoksen omistuskirjoituksesta.

Katulyhdyistä löytyvät kuvauksena puolestaan Venäjän keisarilliset kotkat.

Muistomerkki löytyy erinomaiselta paikalta Tallinnaa kesäpäivän viettoa silmälläpitäen.

Pääset monumentilta suoraan mm. hienohiekkaiselle Kadriorgin rannalle, Kadriorgin palatsin puistoon, sekä Piritan rantabulevardille.

Russalka muistomerkki
Narva maantee / Pirita tee risteys
10127 Tallinna

Sotalaiva “Russalka”

Russalka sotalaiva TallinnaSotalaiva “Russalka” (suomeksi “Merenneito”), joka rakennettiin vuonna 1867, oli aikakautensa huippulaivoja, ja sitä pidettiinkin uppoamattomana.

Syyskuun 7, 1893, klo 8:30 monitoriluokan ironclad-panssarilaiva “Russalka”, komentajanaan kapteeni V. Kh. Ienish jätti Tallinnan sataman.

Alusta saattoi Tykkivene “Tucha”, kapteeninaan N. M. Lushkov, molempien laivojen aikeena ollessa ylittää Suomenlahti ja yöpyä Helsingin satamassa.

Säätila matkan tekemiseen ei ollut suotuisa, ja olosuhteet muuttuivat vain pahemmiksi ankkurin nostamisen jälkeen.

Helsinkiä kohti matkanneet alukset joutuivat liikkumaan suojanpuoleisella reitillä, joka on yksi vaarallisimpia tapoja matkustaa aluksella korkeassa aallokossa, varsinkin pienen kellumisvaran omanneelle laivalle kuten “Russalka”.

Russalka

Vaarallisista olosuhteista huolimatta amiraalin antama käsky ja “Russalkan” varusmiesten velvollisuudentuntoisuus saattoivat laivan matkaan.

Muutamaa tuntia lähdön jälkeen huono säätila paheni myrskyksi, jonka mukana seurasivat voimakkaat myrskytuulet sekä rankkasade.

Tykkilaiva “Tucha” menetti näköyhteyden “Russalka” panssarilaivaan noin puolenpäivän paikkeilla, mutta jatkoi matkaansa, päätyen turvallisesti Helsingin satamaan.

“Russalka” monitorialuksesta ei puolestaan löytynyt jälkeäkään, ennenkuin pienessä veneessä ollut merimiehen ruumis, muutaman pelastusrenkaan kanssa, huuhtoutui Suomen puolella olleen saaren rannalle.

Laajat etsinnät eivät tuottaneet tulosta laivan paikallistamisen suhteen ja aluksen matkan todettiin päättyneen määrittämättömälle kohdalle Suomenlahden pohjaan, vieden mukanaan 16 upseeria ja 165 merimiestä, jotka jakoivat laivan kohtalon.

Haveria tutkimaan nimitetty komissio nuhteli tammikuussa 1894 kontra-amiraali P. S. Burachekia tämän “Russalkan” päästämisestä matkaan huonolla säällä, kuin myös tykkivene “Tuchan” kapteeni Lushkovia tämän laivaan kontaktin menettämisen takia.

Komissio tuli tutkimuksissaan siihen lopputulokseen, että joko laivan ohjauslaitteet olivat menneet epäkuntoon tai että vettä oli päässyt laivaan, johtaen moottorien tehon menetykseen.

Kumpi tahansa näistä syistä olisi aiheuttanut “Russalkan” kääntymisen yhdensuuntaiseksi aaltojen kanssa, johtaen laivan kansirakenteiden tuhoutumiseen ja edelleen laaja-alaiseen tulvimiseen, joka olisi ollut nopeasti liikaa aluksen vähäiselle kellumisvaralle.

Hylky paikallistettiin vuonna 2003 (heinäkuun 22.), noin 25 km:n päästä Helsingin rannikolta ja 74 metrin syvyydestä, Viron merenkulkumuseon “Mare” tutkimuslaivan sukeltajien toimesta, yleisesti ottaen alkuperäisessä kunnossaan.