Tallinnan vanhankaupungin nähtävyydet

Tallinnan suosituin turistikaupunginosa, sen vanhakaupunki, sisältää nähtävyyksiä mielenkiintoisista museoista keskiaikaisiin markkinoihin ja dramaattisista kirkontorneista moderneihin ravintoloihin saakka.

Maailmankuuluisa vanhakaupunki on ollut vuodesta 1997 osa UNESCO:n ylläpitämää maailmanperintöluetteloa.

Tallinnan vanhakaupunki panorama

Paikka, joka on Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt historiallinen keskusta, tarjoaa käveltävissä olevalla, kompaktilla alueellaan hienon yhdistelmän nykykulttuuria ja historiallista ilmapiiriä.

Vanhakaupunki rakennettiin pääasiassa 1200-1500-lukujen välisellä periodilla, aikana jolloin Tallinna – tai Reval, kuten paikka tunnettiin vielä tuolloin – oli yksi menestyksekkäimmistä Hansaliiton jäsenkaupungeista.

Tämä vaurauden kausi näkyy värikkäissä, harjakattoisissa kauppiastaloissa, hienoja yksityiskohtia sisältävissä sisäpihoissa, sekä mahtavissa, kaupunginosan läpi löytyvissä kirkoissa.

Oman satumaisen lisänsä vanhankaupungin kiertoon tuo se seikka, että alueelta löytyy edelleen suuri osan sen historiallisista kaupunginmuureista ja muurin vahtitorneista.

Vanhankaupungin muuri ja torni Tallinna

Torneista mm. Viru-kadun sivukadulta löytyvään Hellemannin torniin pääsee vierailemaan, kuin myös kävelemaan sen yhteydessä olevalle, 200-metriä pitkälle osalle vanhankaupungin muuria.

Vanhankaupungin kohokohdat ja nähtävyydet

Adamson-Ericin museo
Lühike jalg 3
10130 Tallinna
Aukioloajat: ke-su klo 11-18

Adamson-Ericin museo TallinnaYksi monipuolisimmista virolaisista 1900-luvun taiteilijoista oli Adamson-Eric (1902-1968), joka työskenteli useiden taiteen lajien parissa aina öljymaalauksista huonekalujen designiin saakka.

Hänen luomuksensa, joita esitellään entisen keskiaikaisen kauppiastalon museotiloissa, sisältävät kirkkaita öljymaalauksia, teekannuihin tehtyjä
luolamaalauksia, innovatiivisia koruja, sekä valikoiman muita esineitä.

Taiteilijan töiden alkuperäisyys ja voimakkuus tekevät niistä edelleen ajankohtaisia teoksia.

Bastionien tunnelit
Komandandi tee 2
10130 Tallinna
Aukioloajat: 1.03-31.10 ti-su klo 10:30-18, 1.11-28.02 ti-su klo 10-16:30

Bastionien tunnelit TallinnaKuten monesta muustakin keskiaikaisesta kaupungista, myös Tallinnasta löytyy maanalaisia käytäviä, etenkin puolustuksellinen tunnelijärjestelmä, joka rakennettiin tänne 1500-luvun, ruotsalaisen hallintokauden, aikana.

Tunnelijärjestelmän rakentamisen aikaan kaupunkiin kohdistunut hyökkäys oli jatkuva huolenaihe, joten kaupunkisuunnittelijat toteuttivat – näitä aikeita estämään – korkeita bastionimuureja linnoitetun vanhankaupungin ympärille.

Samaan aikaan näiden muurien pohjan alle luotiin tunneleita, jotta niitä pitkin pystyttäisiin etenkin siirtelemään turvallisesti sekä sotilaita että ampumatarvikkeita paikkoihin, missä niitä tarvittaisiin.

Osa näistä tunneleista jäi unohduksiin ajan myötä.

Niinkin myöhään kuin vuonna 2003, Miehitysmuseon perusteita kaivaneelta työmaalta löydettiin viisikulmainen järjestelmä kalkkikivellä vuorattuja tunneleita, jotka olivat alkuperältään 1600-luvun lopulta.

Osa tunneleista on ollut aina tunnettuja, etenkin Toompean laidalla sijaitsevien Harjumäen ja Lindamäen alla kulkevat käytäväjärjestelmät, jotka ovat nykyisin avoinna turistikierroksia varten.

Näillä tunneleilla on kiehtova historia: ne rakennettiin 1670-luvulla, mutta niitä ei käytetty juuri lainkaan 1900-luvulle saakka, jolloin ne muunnettiin toisen maailmansodan aikaisiksi pommisuojiksi.

Viron neuvostoperiodin kuluessa tunneleita modernisoitiin, sähköjen, juoksevan veden, ilmastoinnin, ja puhelinjärjestelmän asentamisten kautta.

Tunnelikierroksen aikana voit nähdä mm. tuolta periodilta peräisin olevia laitteita, kuin myös osia tunnelista, jotka ovat säilyttäneet keskiaikaisemman ulkonäön.

Kierrokseen kuuluu hitaasti liikkuva junakyyti, jossa vieraille esitellään tunneleiden historian eri vaiheita, ja myös muutamaa vuosikymmentä niiden mahdollisesta tulevaisuudesta.

Bastionien tunneleihin on mahdollista käydä tutustumassa vain opastettujen kiertokäyntien avulla.

Näitä kiertokäyntejä järjestetään tiistaista sunnuntaihin, ja voit varata oman paikkasi kierrokselle Kiek in de Kök museon lipunmyynnistä.

Tallinnan tuomiokirkko
Toom-Kooli 6
10130 Tallinna
Aukioloajat: 1.01-30.04 ti-su klo 9:30-14:30, 1-31.05; 1.-30.09 ma-su klo 9:30-16:30, 1.06-31.08 ma-su klo 9:30-17:30, 1.-31.10 ti-su klo 9:30-16:30, ja 1.11-31.12 ti-su klo 9:30-14:30

Tallinnan tuomiokirkko vanhakaupunkiTuomiokirkko, joka pystytettiin vuoden 1233 paikkeilla ja jota on jälleenrakennettu useaan otteeseen tuon ajankohdan jälkeen, edustaa sekoitusta erilaisia arkkitehtuurin tyylejä.

Esimerkiksi sen holvinen pääosio on peräisin 1300-luvulta, kun taas upea, tyyliltään täysin erilainen barokkitorni lisättiin kokonaisuuteen myöhäisen 1770-luvun aikana.

Kirkko oli historiallisesti Viron saksalaisen ylhäisöeliitin käyttämä, joka tulee selväksi myös sisätiloissa käynnin myötä.

Sisätiloja koristavat koristeelliset hautavaakunat 1600-1900-luvuilta, kuin myös hautakivet 1200-luvulta 1700-luvulle saakka.

Tänne haudattuihin merkkihenkilöihin lukeutuvat Pontus de la Gardie, joka johti ruotsalaisia joukkoja Suuren Pohjan sodan aikana, Adam Johann von Krusenstern, Venäjän ensimmäistä retkikuntaa maailman ympäri johtanut baltian-saksalainen amiraali, sekä skotlantilais-syntyinen amiraali Samuel Greig, jonka huhuttiin olleen Katariina Suuren rakastaja.

Christian Ackermann, yksi 1600-1700-lukujen taitavimmista ja tunnetuimmista puunveistäjistä, toteutti kirkon saarnastuolin (1686) ja alttarin (1694-1696).

Heti kirkkoon pääsisäänkäynnin yhteydestä löydät kuuluisan, suurikokoisen kivilaatan, jossa lukee suomennettuna “Otto Johann Thuven, Edisen, Väänän, ja Koonu Ehiksen maanomistajan hauta, 1696 jKr.”

Thuve, josta ajoittain käytetään nimitystä “Tallinnan Don Juan”, oli parantumaton juomamies ja naistensankari.

Kuolinpedillään hän kuitenkin pyysi saada tulla haudatuksi kirkon kynnyksen yhteyteen, jotta jumalaa pelkäävät ihmiset – kirkkoon tulon yhteydessä rukouksen tehdessään – pelastaisivat ajan myötä hänen syntistä elämää viettäneen sielunsa.

Tuomiokirkon vierailijat voivat kävellä myös paikan 69 metriä korkean barokkityylisen kellotornin huipulle, josta on hienot näkymät ympäröivään vanhaankaupunkiin.

Jumalanpalveluksia järjestetään sunnuntaisin klo 11 alkaen.

Voit osallistua myös keskiviikon, klo 17 alkavaan urkusäestyksellä toteutettavaan rukoushetkeen, johon on ilmainen sisäänpääsy.

Urkumusiikkia soitetaan tiloissa myös lauantaisin, klo 12 alkaen.

Sisäänpääsyn hintana tähän tilaisuuteen, kuin myös yleisemminkin kirkossa vierailun suhteen, on lahjoitus kirkolle. Tornikäynnit on hinnoiteltu erikseen.

Käynnit sekä kirkon tiloissa että rakennuksen tornissa ovat rajoitettuja jumalanpalvelusten ja konserttien aikaan.

Tanskan kuninkaan tarha
Lühike jalg 9a
10130 Tallinna

Tanskan kuninkaan tarha TallinnaToompean mäen rinteiltä, kaupunginmuurin ja alakaupungin väliltä, löytyy avoin, puutarhatyylinen alue, joka tunnetaan parhaiten legendaarisena Tanskan lipun synnyinpaikkana.

Tätä rauhaisaa nähtävyyttä kutsutaan Tanskan kuninkaan tarhaksi, koska Tanskan kuningas Valdemar II leiriytyi oletettavasti täällä joukkoineen ennen Toompean valtausta vuonna 1219.

Leiriytymiseen ja Toompean valtaukseen yhteyteen liittyvä – sekä virolainen että tanskalainen – legenda kertoo Tanskan “Dannebrog” lipun saaneen alkunsa täältä.

Tarinan mukaan Valdemarin joukot olivat häviämässä taistelua virolaisille, kun yhtäkkiä taivaat aukenivat, ja taivaasta maahan leijaili punainen lippu valkoisella ristillä.

Tanskalaiset joukot ottivat tämän pyhänä merkkinä, joka kannusti heidät tarunhohtoiseen voittoon.

Nykyään tarha on edelleen paikka, jossa paikalliset käyvät kunnioittamassa Tanskan roolia Viron historiassa.

Puolivälissä portaita alas kohti Rüütli-katua voit nähdä rautamiekan ja kilven tanskalaisella ristillä, ja joka kesä täällä vietetään Dannebrog-päivää, tämän menneisyyden muistoksi.

Dominikaaniluostarin klausuuri
Müürivahe 33
10140 Tallinna
Aukioloajat: 15.05-30.09 ma-su klo 11-17

Dominikaaniluostarin klausuuri TallinnaDominikaaniluostarin sisempiin kamareihin kuului aikoinaan kolme siipeä, joita kutsuttiin yhteisnimellä “Claustrum” (suomeksi “klausuuri”).

Näistä osioista edelleen nähtävissä on tosin vain itäinen siipi.

Itäinen siipi koostuu munkkien dormitorioista, kirjastosta, ruokasalista, priorin asuintiloista ja muista huoneista, joista kukin tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman keskiaikaisten munkkien elämään.

Kun vierailet tiloissa, pistä merkille myös salaperäinen, kellarista löytyvä “energiapylväs”, jonka uskotaan olevan fyysisen ja henkisen terveyden lähde.

Dominikaaniluostarin museo
Vene 16
10140 Tallinna

Dominikaaniluostarin museo TallinnaVuonna 1246 perustettu, museona toimiva Dominikaaniluostari on Tallinnan vanhin vielä jäljellä oleva rakennus.

Luostarin käytäviä vaellessasi voit edelleen kuvitella kuulevasi munkkien kuorolaulantaa, joka kuului heidän päivittäisiin rutiineihinsa.

Nykyään rakennus operoi museona, johon pääsee tutustumaan vain etukäteen järjestettyjen, opastettujen kierrosten avulla.

Luostariraunioiden ohessa oleva kaunis sisäpiha, jonne pääsee viereisen Pietarin ja Paavalin kirkon pihamaan kautta, on yksi koko Baltian alueen hurmaavimmista tiloista.

Paikan päällä ollessasi näet joukon ympäröiviä kivireunusteisia käytäviä, joita pitkin luostarin munkin aikoinaan kävelivät.

Nämä ikivanhat väylät ovat nykyään mielenkiintoisia esimerkkejä keskiaikaisesta kivenhakkaustaidosta.

Nähdäksesi luostarin sisähuoneita, vieraile Dominikaaniluostarin klausuurissa, jonne sisäänpääsy tapahtuu Müürivahe-kadulta.

Virolainen taidenukketalo
Vene 12/1b Katariina käik
10140 Tallinna
Aukioloajat: to-su klo 11-17

Virolainen taidenukketalo TallinnaVuonna 2010 avattu Virolainen taidenukketalo on museo, joka sijaitsee Tallinnan vanhimmassa käytössä olevassa rakennuksessa.

Museon näyttelyt sisältävät vaikuttavan kansainvälisen kokoelman nukkeja.

Tiloissa järjestetään myös erilaisia vaihtuvia näyttelyitä ja kursseja alaan liittyen.

Viron terveydenhoitomuseo
Lai 30
10133 Tallinna
Aukioloajat: ti, to-su klo 10-18, ke klo 10-19

Viron terveydenhoitomuseo TallinnaMuseo perustettiin alunperin opettamaan fysiologiaa ja terveydenhoitoa Tallinnan koululaisille, joten luonnollisesti täällä vierailun myötä opit mielenkiintoisia seikkoja ihmisruumiin tärkeimmistä elimistä.

Elintärkeiden ruumiin järjestelmien toimivuutta esitellään museon näyttelyissä muun muassa mallien ja interaktiivisten näyttöjen kautta.

Toinen, vanhemmille lapsille (ja aikuisille) suunnattu osio museota kattaa astetta arkaluontoisempia aihepiirejä kuten suvunjatkamisen ja huumausaineet.

Viron historiallinen museo – Suurkillan talo
Pikk 17
10133 Tallinna
Aukioloajat: 1.05-30.09 ma-su klo 10-18, 1.10-30.04 to-ti klo 10-18

Viron historiallinen museo - Suurkillan talo TallinnaSuurkillan talossa toimiva kattava museo esittelee Viron historiaa esihistorialliselta periodilta aina 1900-luvun loppuun saakka.

Paikallisten ihmisten elämää, kamppailua, ja selviytymistä viimeisten 11 000 vuoden aikana esitellään muun muassa filmien ja interaktiivisten näyttöjen kautta.

Kolikkokaappi “Nopean rahan tekeminen” esittelee niitä sekalaisia maksutapoja, joihin on törmätty maan alueella sen historian aikana.

Kellarihuoneista löytyvä näyttely “Eliitin voima” tuo puolestaan esiin museorakennuksen itsensä menneisyyttä.

Museon asekamarista opit virolaisten kautta aikain käymistä sodista ja maan niissä käyttämistä aseista. Tiloista löytyvä simulaattori matkii kunkin näytteillä olevan aseen tekemiä ääniä.

Museon asekamari on yhteisprojekti taktisen ampumakeskuksen (www.tacticalshooting.ee) kanssa, jonka Tarton toimipisteessä (www.relvamuuseum.ee) on mahdollista käydä ampumassa näillä historiallisilla aseilla.

Viron historiallinen museo toimii 1400-luvulta peräisin olevassa Suurkillan talossa, joka on itsessään yksi hienoimmista Tallinnan Hansaliiton kulta-ajan monumenteista.

Kaikessa äveriäisyydessään ei olekaan yllätys, että tämä isokokoinen, harjakattoinen, jättimäisen kuistin ja leijonan pään muotoiset kolkuttimet omaava talo oli Suurkillan toimipaikka.

Killan jäsenet, joiden tuli olla avioliitossa olevia saksalaisia kauppiaita, hallitsivat pitkälti Tallinnan kaupunginvaltuuston toimintaa.

Talon pienikokoisen Börsi käik -läpikulkukäytävän yhteydestä löytyy näyttely “Historian tie”, joka tuo esiin Viron historian tärkeimpiä vuosia.

Lapsia on museon toimesta muistettu mm. omalla lohikäärmeellään, joka on ollut näytillä vuosisatojen ajan rakennuksen pylväässä.

Viron merenkulkumuseo – Paksun Margareetan torni
Pikk 70
10133 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ma-su klo 10-18, 01.10-30.04 ti-su klo 10-18

Viron merenkulkumuseo - Paksun Margareetan torni TallinnaPikk-kadun pohjoisesta päädystä löytyy vartiosta kaksi Tallinnan vaikuttavimpiin lukeutuvaa puolustuksellista rakennusta, Suuri rantaportti (Suur Rannavärav) sekä Paksun Margareetan torni (Paks Margareeta).

Nämä rakennukset toteutettiin yhtäältä suojaamaan kaupunkia merenpuoleiselta sivustaltaan, ja toisaalta luomaan vaikuttavan sisäänkäynnin satamasta saapuneille vieraille.

Paikan museo on keskittynyt esittelemään Viron historialle elintärkeää merenkulun historiaa.

Näyttelyesineisiin kuuluu muun muassa neoliittisen kauden aikaisia kalastusvälineitä, antiikkisia sukellusvarusteita, ja jopa kokonainen, 1950-luvulta peräisin olevan troolarin ohjaushytti.

Aihepiiriään kattavasti esittelevä museo on jaettu historiallisen Paksun Margareetan tykkitornin neljän kerroksen alueelle.

Suuri rantaportti, yhdessä Virun porttien kanssa, ovat viimeiset jäljelläolevat portit kuudesta alkuperäisestä vanhankaupungin sisäänkäyntiportista, jotka kontrolloivat alueelle pääsyä keskiajan aikana.

Pikk-kadun porttijärjestelmä sai alkunsa 1300-luvun aikana, mutta Paksun Margareetan tykkitorni lisättiin kokonaisuuteen vasta varhaisen 1500-luvun aikana toteutetun jälleenrakennuksen myötä.

Tämä mojovakokoinen, pyöreä torni rakennettiin vuosina 1511-1530, se on läpimitaltaan 25 metriä, korkeudeltaan noin 20 metriä, ja sen seinien paksuus on parhaimmillaan jopa 5 metriä.

Paksun Margareetan tornin nimen alkuperä ei ole selvillä.

Osa nimeen liittyvistä teorioista viittaavat siihen, että yksi tykkitornin suuremmista kanuunoista oli nimeltään “Paksu Margareeta”, kun taas toiset tutkijat ovat pitäneet nimen alkuperänä paikassa työskennellyttä Margareeta-nimistä kokkia.

Nimen alkuperästä huolimatta torni on toiminut useissa erilaisissa rooleissa sen historian läpi.

Tornia on käytetty muun muassa ruudin ja aseiden varastona, kuin myös vankilana.

Nykyisin paikka toimii Viron merenkulun museon tiloina, tarjoten yksityiskohtaisen katsauksen maan merenkululliseen menneisyyteen.

Toukokuusta syyskuuhun voit ottaa portaat tornin ylätasanteelle, josta on postikortin kauniit näkymät sekä Tallinnan matkustajasatamaan kuin vanhaankaupunkiinkin. Ylätasanteelta löytyy lisäksi jäätelökahvila.

Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseo
Lai 17
10133 Tallinna
Aukioloajat: ke-su klo 11-18

Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseo TallinnaViron taideteollisuus-ja muotoilumuseo toimii vanhassa viljavarastossa, joka on itsessään merkittävä vanhankaupungin rakennus.

Museon näyttelyiden avulla voit tutustua maan tärkeimpiin taideteollisiin töihin varhaiselta 1900-luvulta nykypäiviin saakka.

Virolaiset taiteilijat ovat tunnettuja etenkin fantastisten, usein unenomaisten lasi-, keramiikka-, tekstiili-, nahka-, metallityö-, ja koruteosten valmistamisen perinteistään.

Näyttelyn sisäänkäyntikerroksen vaihtuvissa näyttelyissä voit tutustua maan taideteollisuuden ja muotoilun uusimpiin ideoihin.

Viron luonnontieteellinen museo
Lai 29a
10133 Tallinna
Aukioloajat: ke-su klo 10-17

Viron luonnontieteellinen museo TallinnaViron luonnontieteellisen museon sisäänkäyntikerroksesta löytyy näyttelyhalleja, jotka sisältävät vaihtuvia, usein teemallisia näyttelyitä.

Toinen kerros on omistettu puolestaan pysyvälle näyttelykokonaisuudelle, Baltianmeren eläinasukkaille.

Näyttelyn avulla voit tutustua maan rannikoihin, jokiin, ja monipuolisen villieläimistön omaaviin suo-alueisiin.

Yksittäisiin kohokohtiin kuuluvat esimerkiksi jättimäinen monnikala ja virolaiset majavat.

Paikallisen eläinmaailman lisäksi näyttelyyn on lisätty villieläimiä – jääkarhuista pingviineihin – eri puolilta maailmaa.

Museon kolmas kerros tarjoaa katsauksen Viron metsien ja niittyjen biodiversiteettiin.

Yksityiskohtaisten nisäkkäiden, lintujen, ja hyönteisten näyttelyiden kautta saat erinomaisen yleiskuvan paikallisesta villieläimistöstä ja niiden vähäntunnetuista aktiviteeteista.

Pysyvien näyttelyiden avulla museo luo kattavan ja mielenkiintoisen katsauksen Viron maisemiin, niistä löytyviin asukkaisiin, ja ihmisten rooliin tässä ekosysteemissä.

Viron teatteri-ja musiikkimuseo
Müürivahe 12
10146 Tallinna
Aukioloajat: ke-la klo 10-18

Viron teatteri-ja musiikkimuseo TallinnaArvostaaksesi teatteri-ja musiikkimuseosta löytyviä harvinaisia esineitä, sinun ei tarvitse omata korvaa klassiselle musiikille tai Bachin hienouksille.

Näytillä on mielenkiintoisia esineitä kuten jalostamattomia koivutorvia, muinaisaikaisia virolaisia kielisoittimia, sekä antiikkisia cembaloita, viuluja, urkuja, ja pianoja.

Käsinkammettavat, 1800-lukulaiset musiikkilaitteet – joista osasta löytyy huipulta liikkuva figuuri – ovat erityisen jännittäviä kohokohtia näyttelyssä.

Hellemannin torni ja kaupunginmuuri
Müürivahe 48
10140 Tallinna
Aukioloajat: 01.10-30.04 ma-su klo 10-18 ja 01.05-30.09 ma-su klo 9-19

Hellemannin torni ja kaupunginmuuri TallinnaHyvä tapa saada käsitys vanhankaupungin keskiaikaisesta puolustusjärjestelmästä kosketusetäisyydeltä on vierailla Hellemannin tornissa, joka löytyy Müürivahe-kadun yhteydestä, kudontatuotteiden markkinoiden vierestä.

Tämä 3-kerroksinen torni on rakennettu 1300-luvulla, ja historiansa aikana sitä on käytetty muun muassa vankilana ja asevarastona.

Nykyään paikka toimii rauhanomaisemmassa tarkoituksessa: taidegallerian tiloina.

Voit tornissa vierailun ohella myös kävellä pitkin kaupunginmuuria, sen Hellemannin tornin yhteydessä olevaa 200-metrin osuutta, josta on hienot näkymät ympäröivään osaan keskiaikaista vanhaakaupunkia.

Hobuveski (hevoskäyttöinen mylly)
Lai 47
10133 Tallinna

Tallinnan HobuveskiHobuveski on matala, pyöreä talo vanhankaupungin pohjoisella laidalla, joka toimi tärkeässä roolissa menneinä aikoina.

Rakennus oli 1300-luvulta aina 1700-luvulle saakka hevoskäyttöisen myllyn toimipaikka.

Nykyään Hobuveskiä käytetään ajoittaisiin näyttelyihin, konsertteihin, ja teatteriesityksiin.

Mustapäiden talo
Pikk 26
10133 Tallinna

Mustapäiden talo TallinnaTallinnasta lähetettävistä postikorteista tuttu kaunis Mustapäiden kiltatalo kirkkaan punaisine, vihreine, ja kultaisine ovineen edustaa tallinnalaista renessanssityyliä parhaimmillaan.

Rakennus oli Mustapäiden veljeskunnan, keskiaikaisen killan – joka koostui nuorista, naimattomista kauppiaista ja ulkomaalaisista – historiallinen toimipaikka.

Kilta sai nimensä sen suojeluspyhimyksestä, pohjoisafrikkalaisesta kristitystä, maurilaisesta Pyhä Mauritiuksesta – jonka pään profiili löytyy veljeskunnan vaakunasta.

Veljeskunta, joka muodostettiin vuoden 1399 paikkeilla, oli aktiivinen vain Viron ja Latvian alueilla, eikä ikinä saanut jalansijaa muun Euroopan alueella.

Kun Mustapäiden järjestö osti talonsa kiinteistön varhaisen 1400-luvun aikana, paikalta löytyi tuolloin aikaisempi, 1300-luvulla pystytetty asuinrakennus.

Järjestö rakennutti tontille välittömästi kaarettoman sisäkaton omanneen hallirakennuksen, mutta paikka jälleenrakennettiin täydellisesti vuoden 1597 uudistuksissa.

Tuolloin kiltatalo sai myös sen hollantilais-renessanssisen fasaadin, runsailla ornamenteilla ja veistetyillä koristeluilla varustettuna.

Talon huomiotaherättävä etuovi on peräisin vuodelta 1640.

Rakennuksen sisätiloista löytyy kaksilaivainen holvi, jonka järjestö osti viereiseltä Olevisten killalta ja joka on peräisin 1400-luvulta.

Kiltataloa käytetään usein konsertteihin ja muihin gaalajuhlallisuuksiin, ja tiloissa pidetyt tapahtumat saavat usein ajattoman luonteen, kiitos uniikkien puitteidensa.

Mustapäiden veljeskunta oli vastuussa Tallinnan raatihuoneentorin ensimmäisen joulukuusen pystyttämisestä vuonna 1441, joka oli samalla myös koko Euroopan ensimmäinen näytille asetettu julkinen joulukuusi.

Paikka on suljettuna vierailuilta konserttien ja muiden tapahtumien aikaan.

Kalevin marsipaanimuseohuone
Pikk 16
10123 Tallinna
Aukioloajat: ma-la klo 10-21, su klo 10-20

Kalevin marsipaanimuseohuone TallinnaMuseohuone on historiallisen myymälän ja museon yhdistelmä, jossa voit oppia sekä Tallinnan pitkäaikaisesta romanssista marsipaanin suhteen, kuin myös nähdä taidokkaita marsipaaniluomuksia.

Näytteillä on mm. lähes 200 marsipaanifiguuria ja yli vuosisadan vanhoja baltiansaksalaisen Georg Studen (joka aloitti marsipaanin valmistuksen tässä rakennuksessa 1800-luvun puolessavälissä) toteuttamia marsipaanihahmoja.

Sekä lapset että aikuiset voivat seurata kuinka marsipaanihahmoja käsinmaalataan sekä itse kokeilla tätä käsityötaitoa museon työpajassa.

Katariinankuja (Katariina käik)
Vene 12
10140 Tallinna

Katariinankuja Katariina käik TallinnaVanhankaupungin väylistä kaikkein postikorttikuvamaisin on Katariinankuja, historiallisen Pyhän Katariinan killan kotipaikka.

Väylän varrelta löytyy kokoelma käsityöläistyöpajoja, joissa paikalliset taiteilijat käyttävät perinteisiä työmetodeja luodakseen lasitavaroita, hattuja, peitteitä, keramiikkaa, koruja, käsinmaalattuja silkkejä, ja muita tuotteita, jotka ovat ostettavissa kotiinviemisiksi.

Työpajat, jotka toimivat pienikokoisissa, 1400-1600-luvulta peräisin olevissa huoneistoissa väylän eteläpuolella, ovat järjestettyjä avoimen studion muotoon, joten voit tiloissa nähdä taiteilijat työn parissa, oli kyseessä sitten lasinpuhallus, kudonta, tai savenvalanta.

Näiden viehättävien työpajojen ohella käynnissä Katariinankujalla on kysymys ennenkaikkea paikan upeasta ilmapiiristä.

Mikään muu paikka Tallinnassa ei pystykään tarjoamaan samankaltaista, keskiaikaista ilmapiiriä sekä luovuutta yhdistävää kokonaisuutta.

Kiek in de Kök
Komandandi tee 2
10130 Tallinna
Aukioloajat: 01.03-31.10 ti-su klo 10:30-18 ja 01.11-28.02 ti-su klo 10-17:30

Kiek in de Kök TallinnaMuureista, torneista, kanuunoista, ja vastaavista kiinnostuneet Tallinnan vierailijat hakeutuvat juuri tähän museoon, joka esittelee kaupungin historiallisia puolustusjärjestelyitä.

Museossa voit mm. nähdä esimerkkejä keskiaikaisesta tulivoimasta, näyttelyitä siitä, kuinka kaupungin linnoitusmuurit ja vahtitornit kehittyivät vuosisatojen varrella, sekä tutustua rikoksiin ja rangaistuksiin vanhassa Tallinnassa.

Tämän massiivisen, 38-metriä korkean tykkitornin nimi tarkoittaa kirjaimellisesti “Kurkkaus keittiöön”.

Paikka oli niin korkea, että keskiaikaiset vartijat vitsailivat pystyvänsä näkemään alapuolelta löytyvien talojen keittiöihin savupiippujen kautta.

Kiek in de Kök on myös aloituspaikkana niille vierailijoille, jotka haluavat tutustua Toompean mäen vanhojen bastionien alla menevään, mielenkiintoiseen salaisten tunneleiden järjestelmään.

Kun vierailet tornissa, muista vierailla myös sen ylimmän kerroksen kahvilassa, jonka ikkunoista on kauniit näkymät vanhaankaupunkiin.

Torni rakennettiin alunperin 1470-luvun aikana, mutta sitä laajennettiin ja vahvistettiin pian valmistumisensa jälkeen, ja nykyisin rakenteen seinät ovat parhaimmillaan jopa 4-metriä paksuja.

Tämä panostus Kiek in de Kökin lujittamiseksi toi tuloksia: Liivinmaan sodan aikana (myöhäisellä 1500-luvulla), Iivana Julman joukot onnistuivat vain tekemään suurikokoisen reiän tornin ylimpään kerrokseen, rakennuksen kestäessä hyökkäyksen muilta osin.

Sodan jälkeisissä korjauksissa tornin paikatun kiviseinän viereen tehtiin neljän kanuunankuulan rivistä muodostunut memoriaali, joka on edelleen nähtävissä rakennuksen kaakkoispuolella.

Kohtuotsan näköalatasanne
Kohtu 12
10130 Tallinna

Toompean mäen itäkulmasta löytyy tilava Kohtuotsan näköalatasanne, tarjoten unohtumattomat näkymät Tallinnan keskiaikaiseen kaupunginosaan, modernin bisneskeskustan toimiessa näkymän taustakankaana.

Näköalatasanteelta voit nähdä suurimman osan Tallinnan alueelta löytyvistä torninhuipuista, jopa niistä korkeimman, horisontissa, Piritan kaupunginosassa sijaitsevan Tallinnan TV tornin.

Tämä näköalapaikka on vanhankaupungin suosituin yksittäinen kohta valokuvien ottamiselle.

Kesäperiodin aikana tasanteella toimii lisäksi ulkoilmakahvila sekä illan hämärtyessä ajoittain myös tanssiaisia.

Köismäen torni
Laboratooriumi 27
10133 Tallinna
Aukioloajat: 01.06–01.09 klo 10-18

Köismäen torni TallinnaVanhankaupungin muuri, jonka osana Köismäen vahtitorni toimi, oli 1500-luvulla yksi koko pohjoisen Euroopan tehokkaimmista ja mahtavimmista puolustusjärjestelmistä.

Näitä keskiaikaisia vahvistuksia oli rakennettu merkitykseltään kasvaneen Tallinnan suojelemiseksi jo 1200-luvulta, ja ne muuttivat alueen keskustan vähitellen suljetuksi puolustusvyöhykkeeksi.

Suurimmillaan Tallinnan kaupunginmuuri oli 4 km pituinen ja siihen kuului tuolloin yhteensä 46 puolustustornia.

Nykyisellään tästä muurista on jäljellä vielä noin 2 km verran, ja torneja on säilynyt nykyaikaan saakka 26 kappaletta, mukana Köismäen idyllinen torni.

Torniin on mahdollista tehdä vierailu, mutta vain etukäteistilauksilla ja ohjelmien mukana.

Jos pääset käymään tornin tiloissa, seikkailunhaluisimmille on tarjolla tornin yläkerros, josta on upeat näkymät vanhaankaupunkiin sekä viereiselle tornien aukiolle.

Luscher & Matiesenin tislaamo – Virolaisen juomakulttuurin museo
Toom-Rüütli 10
10130 Tallinna
Aukioloajat: ma-su klo 10-18

Luscher & Matiesenin tislaamo ja sen Virolaisen juomakulttuurin museo sijaitsevat Toompean mäen Kohtuotsa-näköalatasanteen yhteydessä.

Tislaamo, joka oli maan johtava viinintuottaja 1930-luvulla, on tehnyt viime aikoina näyttävän comebackin.

Luscher & Matiesen tislaamon operoima museo esittelee yrityksen itsensä historiaa sekä virolaisen alkoholinvalmistuksen ja juomakulttuurin historiaa yleisemminkin.

Neitsyttorni
Lühike jalg 9a
10130 Tallinna
Aukioloajat: ma-su klo 11:30-18:30

Neitsyttorni TallinnaNeitsyttornin historia liittyy läheisesti kaupungin rajoihin ja niiden laajentumiseen vuosien varrella.

Alunperin torni valmistui vuosina 1370-1373, samalla kun kaupunginmuuria rakennettiin Tanskan kuninkaan tarhan yhteyteen.

Nimi “Neitsyttorni” – Meghede torne – löytyy ensimmäisen kerran historiankirjoista vuodelta 1373.

Vuosina 1461-1462 tornikompleksia jälleenrakennettiin, jolloin siitä mm. tehtiin korkeampi ja tornin kaiderakenteet uusittiin, uudentyyppisillä ampuma-aukoilla varustettuina.

Tornin ampuma-aukkojen alustoihin lisättiin lyhyet ristipalkit, jotka antoivat lisätukea suurempikaliiperisten ja raskaampien ampuma-aseiden (kuten hakapyssyn) käyttöön.

Liivinmaan sodassa (1558-1583) torni vaurioitui pahoin, joka myös samalla merkitsi sen sotilaallisen ja puolustuksellisen roolin päättymistä.

Bastionien aika teki keskiaikaisista torneista vanhanaikaisia, jonka myötä Neitsyttorni päätyi asuintilakäyttöön vuosiksi 1842-1960.

Tällä periodilla tornissa asui muun muassa yksi Viron huippuarkkitehdeistä, Karl Burman, useita vuosia toisen maailmansodan päättymisen jälkeisenä periodina.

Tornin peruskorjaukset aloitettiin vuonna 1968.

Uudenvuoden aattona 1980/1981 ovensa avasi kahvila Neitsitorn, josta tuli välittömästi yksi vanhankaupungin suosituista tapaamispaikoista. Viron itsenäistyttyä 1990-luvun alussa kahvila sulki kuitenkin ovensa.

Restauroitu torni on avoinna nykyisellään museona, näyttelytiloina, sekä – jälleen kerran – kahvilana.

Torniin itseensä tutustumisen lisäksi voit nauttia tiloissa kupin kahvia, kävellä kaupunginmuuria pitkin (hienoin näkymin), ja tutustua holvikellarissa sijaitsevaan tornimuseoon.

Mestaripiha
Vene 6
10140 Tallinna
Aukioloajat: myymälät ja toimisto ma-su klo 10-18 ja kahvila ma-su klo 9-24

Mestaripiha TallinnaVanhankaupungin hiljaisella sisäpihalla sijaitseva Mestaripiha on omistettu historiallisille Tallinnan käsityöläismestareille.

Pihalla käydessäsi voit mm. ostaa tuliaisiksi muun muassa käsityötuotteita ja koruja, tutustua taidenäyttelyihin, ja maistella taivaallisen hyvänmakuisia, suositun Chocolaterie Cafén valmistamia makeisia.

Sisäpihan majatalo tarjoaa turisteille lisäksi viihtyisää majoitusta.

Nukkemuseo NUKU
Lai 1
10133 Tallinna
Aukioloajat: 1.09-31.05 ti-su klo 10-19 ja 1.06-31.08 ma-su klo 10-19

Nukkemuseo NUKU TallinnaTämä hauska, huipputekniikkaa hyödyntävä museo vie vierailijan teatterin kulissien taakse, luoden kuvan nukketeatterin historiasta ja esitellen tusinoittain suosituista näytelmistä tuttuja nukkeja.

Näyttelyt sisältävät nukkeja ympäri maailmaa, kuin myös erikoisosion “Kauhujen kamari”, jonne “pelottavimmat” nuket on turvallisesti aidattu.

Lasisilta johdattaa museon työpajoihin, jossa näitä nukkeja valmistetaan ja jossa voit seurata taiteilijoita työnsä ääressä.

Museokokemukseen tuovat oman lisänsä paikan läpi tarjolla olevat interaktiiviset videonäytöt.

Museon “e-postitoimisto” on paikka, jossa voit muuntaa oman valokuvasi nukkehahmoksi, ja lähettää sen sähköpostina edelleen joko itsellesi tai, pienestä lisämaksusta, teetättää siitä matkamuisto-rintamerkin tai avaimenperän.

Perheen pienimmät voivat tehdä toivomuksen museon toivomuskaivolla, heittämällä sinne kolikon, tai leimaamalla oman, erikoisen NUKU kolikkonsa.

Nigulisten museo (Nikolainkirkko)
Niguliste 3
10130 Tallinna
Aukioloajat: ke-su klo 10-17

Nigulisten museo - Nikolainkirkko TallinnaSaksalaisten Gotlannin saarelta muuttaneiden kauppiaiden / uudisasukkaiden noin vuonna 1230 perustama jämerä Nikolainkirkko suunniteltiin kaksoiskäyttöä varten: sekä linnoitukseksi (periodilla ennen kaupunginmuurin valmistumista) että kirkoksi.

Rakennus selviytyi uskonpuhdistusten aikaisista ryöstelyistä ja tuhotöistä vuonna 1523, mutta paikka ei ollut läheskään yhtä onnekas 1900-luvulla, kun kirkko tuhoutui toisen maailmansodan pommitusten myötä.

1980-luvulla toteutettujen restaurointitöiden myötä Nikolainkirkosta tuli hengelliseen taiteeseen erikoistunut Nigulisten museo.

Museon kuuluisimpana esillä olevana teoksena löytyy lyypekkiläisen Bernt Notken kaunis (mutta karmaiseva) maalaus “Danse Macabre”.

Muita museon kohokohtia ovat sen erittäin hienot alttaritaulut, barokkikattokruunut, ja keskiaikaiset hautauslaatat.

Hopeakamarissa esillä on puolestaan tyrmäävän upeita kaupungin käsityöläiskiltojen jäsenten toteuttamia töitä.

Koska Nigulisten museon rakennus tarjoaa poikkeuksellisen hyvän akustiikan, rakennusta pidetään yhtenä parhaista tiloista konsertteja varten, mukaanlukien useimpina viikonloppuina tarjolla olevat urku-tai kuoroperformanssit.

Pyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkko
Vene 24
10123 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ma-pe klo 10-18, la klo 8-21, su klo 7:30-15

Pyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkko TallinnaPyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkko, jonka huomattavimpina yksityiskohtina löytyvät rakennuksen kaksoiskellotornit ja kuparinen kupoli, on pietarilaisen hoviarkkitehti Luigi Ruscan suunnittelema mestariteos.

Vaikka kirkko rakennettiin vuosina 1820-1827, paikan historia ulottuu kuitenkin huomattavasti varhaisemmalle periodille.

Venäläisten kauppiaiden operoima markkinapaikka toimi täällä (Sulevimäen ja Vene-kadun alueella) jo niinkin varhain kuin 1100-luvulla.

Vuonna 1442, kun Tallinnan raatihuonetta oltiin jälleenrakentamassa, venäläisten kauppiaiden markkinan keskustassa sijainnut kirkko korvattiin uudella versiolla osoitteessa Vene 24, samalla kohtaa, jossa myös nykyinen kirkko sijaitsee.

Sisätiloissa käydessäsi pääset näkemään esimerkiksi kirkon vaaliman ikonostaasin.

Rakennuksen sisätiloissa on lisäksi myynnissä kirkon historiasta kertovia kirjasia, postikortteja, matkamuistoja, sekä hengellistä kirjallisuutta.

Kirkkoa ylläpitävä ortodoksiseurakunta toimii Moskovan patriarkaatin alaisuudessa.

Jumalanpalveluksia on kirkossa tarjolla (venäjänkielellä) perjantaisin klo 18, lauantaisin klo 9 ja 18, sekä sunnuntaisin klo 10.

Patkulin näköalatasanne
Rahukohtu 3
10130 Tallinna

Toompean mäen pohjoisella puolella sijaitseva Patkulin näköalatasanne on dramaattisella paikalla, kalkkikivisen kallioseinämän päällä.

Sijainti on erinomainen kuvien ottoa varten, sillä heti oikealle näköalapaikalta löytyvät kaupunginmuurit vahtitorneineen.

Vasemmalta suunnalta puolestaan näkyvät esimerkiksi Kalamajan ja Pelgulinnan alueet, yksittäisenä maamerkkinä ollessa Balti Jaam, Tallinnan päärautatieasema.

Kiemurteleva sarja portaita, jotka rakennettiin vuonna 1903, johdattavat näköalatasanteelta alas kallionjyrkännettä Nunne-kadun ja Shnellin puiston luokse.

Pyhän Hengen kirkko (Pühavaimu kirik)
Pühavaimu 2
10123 Tallinna
Aukioloajat: 01.01-06.01 ma-pe klo 9-18, 07.01-14.03 ma-pe klo 12-14, la klo 10-16, 15.03-30.04 ma-pe klo 10-15, la klo 10-16, 01.05-30.09 ma-la klo 9-18, su klo 9-10, 01.10-30.11 ma-pe klo 10-14, la klo 10-16, su klo 9-10, 01-31.12 ma-pe klo 9-18, la klo 10-16, su klo 16-18

Pyhän Hengen kirkko - Pühavaimu kirik TallinnaKivenheiton päässä vanhankaupungin keskustasta, raatihuoneentorista, löytyy valkoinen Pyhän Hengen kirkko, kuuluisan kahdeksankulmaisen torninsa kera.

Pyhän Hengen kirkko on vaikuttava rakennelma sekä sisätiloiltaan että julkisivultaan.

Yksityiskohtainen, kirkon julkisivusta löytyvä maalattu kello on Tallinnan vanhin julkinen ajannäyttäjä, alkuperältään 1600-luvulta.

Älä kuitenkaan jätä välistä veistetystä puusta toteutettujen sisätilojen katsastamista.

Sisätiloista löytyy useita aarteita, kuten 1400-luvulta oleva, legendaarisen lyypekkiläisen taiteilija Bernt Notken toteuttama uniikki alttari, sekä Viron vanhimpiin lukeutuva saarnastuoli, joka on vuodelta 1597.

Kirkko perustettiin alunperin osaksi viereistä Pyhän Hengen vaivaistaloa, joka hoiti omalta osaltaan kaupungin sairaita ja vanhuksia.

Paikka pysyi läpi keskiajan vanhankaupungin rahvaan pääkirkkona.

Uskonpuhdistusten jälkeen kirkko toimi maan ensimmäisenä paikkana, jossa jumalanpalvelus pidettiin vironkielellä (eikä saksankielellä, kuten tapana oli ollut tuohon saakka).

Lisäksi Pyhän Hengen kirkon pastori Johann Koellin julkaisemaa, vuoden 1535 katekismusta pidetään ensimmäisenä vironkielellä julkaistuna kirjana.

Jos haluat osallistua kirkon tiloissa pidettävään jumalanpalvelukseen, niitä on tarjolla sunnuntaisin englanninkielellä klo 11 ja 15 sekä latviaksi ja viittomakielellä klo 13 alkaen.

Tallinnan raatihuoneentori (Raekoja plats)
Raekoja plats
10114 Tallinna

Tallinnan raatihuoneentori vanhakaupunkiRaatihuoneentori, vanhankaupungin keskusaukio, jota ympäröivät taidokkaasti toteutetut kauppiastalot ja kesäkauden läpi myös kahviloiden terassipöydät, on seudun tärkein turistimagneetti.

Historiallisesti paikka toimi markkinana ja tapaamispaikkana, ja aukiolla on toimeenpantu sen historian aikana ainakin yksi teloitus (joka seurasi huonosta omeletista aiheutuneesta kiistasta).

Kun käyt paikan päällä, sinun kannattaa etsiä aukion keskustassa sijaitseva pyöreä, kompassiruusulla merkitty kivi.

Tästä kohdasta (pienellä venytyksellä ja taipumisella) voit nähdä kaikki vanhankaupungin viisi tärkeintä torninhuippua.

Nykyään aukio on edelleen kaupungin sosiaalisen elämän keskus, kuin myös tapahtumapaikka ulkoilmakonserteille, käsityömessuille, ja keskiaikaisille markkinoille.

Aukion vuotuisiin kohokohtiin lukeutuu lisäksi talvikausi, jolloin paikka muuttuu Tallinnan suurimmaksi joulumarkkinaksi, ja tilojen yhteyteen pystytetään tuolloin myös joulukuusi – joka juontaa perinteenä aina vuoteen 1441 saakka.

Kevätaikaan tori toimii isäntänä Vanhankaupungin festivaaleille, keskiaikaisten karnevaalien modernille versiolle, jossa keskiajan perinteitä pidetään edelleen yllä.

Raatihuoneentoria ympäröiviin huomattaviin yksittäisiin rakennuksiin kuuluvat mm. Tallinnan raatihuone sekä Raadinapteekki.

Aleksanteri Nevskin katedraali
Lossiplats 10
10130 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 su-pe klo 8-19, la klo 8-20

Aleksanteri Nevskin katedraali TallinnaToompean mäen huipulla sijaitseva, mahtava, sipulikupolinen Aleksanteri Nevskin katedraali toimii Viron venäläisen ortodoksisen kirkon pääkirkkona.

Kirkko, joka rakennettiin vuonna 1900, aikana, jolloin Viro oli kasvavassa määrin levoton osa tsaarinajan Venäjän valtakuntaa, tarkoitettiin toimimaan Venäjän hallinnan – sekä hengellisen että poliittisen – symbolina.

Rakennus on samalla myös ylivoimaisesti suurenmoisin, äveriäin ortodoksikirkko Tallinnassa.

Katedraali pyhitettiin Novgorodin prinssi Aleksanteri Nevskille, joka johdatti joukkoja kuuluisassa Peipsijärven taistelussa (v. 1242), pysäyttäen tuolloin saksalaisten ristiretkiläisten etenemisen kohti itää.

Rakennuksen sijainti on tarkoituksellisesti keskeisellä paikalla, suoraan Toompean linnan edustalla, samalla paikalla, kuin missä Martti Lutherin patsas oli aikaisemmin ollut.

Nykyisin, kun kirkon rakentamisesta noussut polemiikki on jo kauan sitten hälventynyt, jäljelle on jäänyt pelkästään hieno hengellinen maamerkki ja arkkitehtuurillinen mestariteos.

Aleksanteri Nevskin katedraalin suunnitteli arvostettu pietarilainen arkkitehti Mikhail Preobrazhenski, ja kirkko on rikkaasti koristeltu monenkirjavaan historistiseen (kertaus-)tyyliin.

Kirkon ulkoisen ihailun lisäksi paikka kannattaa käydä läpi myös sen sisätilojen, jotka ovat täynnä mosaiikkitöitä ja ikoneja, suhteen.

Kirkon tornista löytyy Tallinnan voimakkain kirkonkello kokonaisuus,
koostuen 11:sta kellosta, mukaanlukien kaupungin suurin, 15 tonnia painava kirkonkello.

Voit kuulla näiden kellojen yhteissoiton ennen kunkin jumalanpalveluksen alkua.

Jumalanpalveluksia järjestetään kirkon tiloissa venäjänkielellä maanantaista lauantaihin klo 8:30 ja sunnuntaisin klo 10.

Olevisten kirkko ja torni
Lai 50
10133 Tallinna
Aukioloajat: 01.04-30.06 ma-su klo 10-18, 01.07-31.08 ma-su klo 10-20, 01.09-31.10 ma-su klo 10-18

Olevisten kirkko ja torni TallinnaAikanaan, tarkkaan ottaen vuosina 1549-1625, tämä 1300-luvulla rakennettu gotiikan tyylinen kirkko oli maailman korkein rakennus.

Tuolloinen Olevisten kirkon jättimäinen, 159-metriä korkea torninhuippu, joka toimi maamerkkinä mereltä lähestyville laivoille, osoittautui valitettavasti myös tehokkaaksi salamanjohtimeksi.

Salamat iskivätkin kirkon torninhuippuun jatkuvasti läpi sen historian, tuhoten rakenteen täydellisesti yhteensä kolme kertaa.

Nykyisin tornin pienempi, 124-metriä korkea versio silti on korkeampi kuin suurin osa muista Tallinnan korkeista rakennuksista, ollen myös kaupungin tärkeimpiä kansainvälisiä symboleita.

Voit tehdä huhtikuusta lokakuuhun raskaan nousun portaikkoa pitkin tornin huipulle, josta on vanhankaupungin parhaimmat torninäkymät sekä Toompean mäelle että Tallinnan matkustajasatamaan.

Kirkko itsessään valmistui viimeistään vuonna 1267, jolloin sen uskotaan toimineen hengellisenä rakennuksena alueelle siirtolaisina tulleille skandinaavisille kauppiaille.

Olevisten kirkon nimeen liittyy useita legendoja, joissa nimi usein liitetään vaihtoehtoisesti joko paikan rakentaneeseen jättiläiseen tai salaperäiseen muukalaiseen.

Aito nimen alkuperä juontaa kirkon omistamisesta Norjan kuningas Pyhälle Olaville.

Rakennuksen nykymuoto ja -koko ovat peräisin 1500-luvun aikana toteutetuista jälleenrakentamisista.

Sisältä kirkosta löytyy korkeita, holvisia keskilaivoja, kuin myös historistinen sisustus-design, joka toteutettiin vuoden 1830 suurpalon jälkeen.

Tiloissa on tarjolla jumalanpalveluksia sunnuntaisin klo 10 ja 12.

Sisäänpääsy kirkkoon on ilmainen.

Tallinnan kaupunginmuseo
Vene 17
10123 Tallinna
Aukioloajat: 1.03-31.10 ke-ma klo 10:30-18 ja 1.11-28.02 ke-ma klo 10-17

Tallinnan kaupunginmuseo1300-luvulta olevassa kauppiastalossa toimiva Tallinnan kaupunginmuseo toimii erinomaisena johdatuksena kaupungin historiaan aina ensimmäisistä siirtokunnista laulavaan vallankumoukseen ja vuoden 1991 uudelleen itsenäistymiseen saakka.

Museo kattaa kaikki kaupungin menneisyyden tärkeimmät näkökulmat ja Tallinnan kehityksen vuosien varrella.

Erilaisia keskiaikaisen Tallinnan yhteiskunnan sektoreita selitetään museon näyttelyiden toimesta kombinaatiolla tekstejä, artefakteja, luonnollista kokoa olevia malleja, sekä ääniefektejä.

Yläkerrosten korkealaatuiset näyttelytilat on omistettu 1900-luvun Tallinnan elämälle, periodin ajan sodille, neuvostomiehityksen kaudelle, sekä Viron uudelleenitsenäistymiselle.

Tallinnan venäläinen museo
Pikk tn 29A
10111 Tallinna
Aukioloajat: ke-su klo 10:30-18

Tallinnan venäläinen museoTallinnan venäläinen museo tutkii ja informoi venäläisestä kulttuurista Viron mittakaavassa, kokoamalla, restauroimalla, ja esittämällä paikallisen venäläisen yhteisön taiteilijoiden, muusikkojen, tiedemiesten, ja historiallisten persoonallisuuksien töitä.

Vuonna 2010 muodostettu museo sijaitsee nykyisin Tallinnan vanhankaupungin ytimessä, 500-vuotta vanhan rakennuksen tiloissa Pikk-kadulla.

Pysyvien näyttelyiden ohella museon toimintaan kuuluvat myös venäläistä kalligrafiaa opettavien oppituntien järjestäminen.

Lisäksi museo ylläpitää netti-tietosanakirjaa Viron venäläisen kulttuurin historiasta ja nykymuodosta.

Tallinnan raatihuone
Raekoja plats 1
10146 Tallinna
Aukioloajat: 25.06-31.08 ma-la klo 10-16

Tallinnan raatihuone vanhakaupunkiGotiikan tyylinen, vaikuttava vanhankaupungin raatihuone hallitsee Tallinnan keskiaikaisen raatihuoneentorin yleisvaikutelmaa.

Raatihuone, joka rakennettiin vuosina 1402-1404 tapaamispaikaksi kaupunkia hallinnoineille burgermeistereille, on valmistumisestaan saakka toiminut kaupungin arkkitehtuurin ja vaurauden malliesimerkkinä.

Nykyisin rakennus on ainoa vielä alkuperäisessä kunnossaan oleva pohjois-eurooppalainen gotiikan tyylinen raatihuone.

Paikkaa käytetään etupäässä konsertteja varten sekä vierailevien merkkihenkilöiden, kuten kuninkaiden tai presidenttien kestintäpaikkana.

Voit vierailla raatihuoneen tiloissa heinäkuusta elokuuhun saakka, jolloin rakennus on avoinna museona.

Rakenteen sisätilat ovat todella vaikuttavat, sisältäen värikkäitä kokoushuoneita, kattoholveja, monimutkaisesti toteutettuja puuveistoksia, kuin myös useita kaupungin varjelluimpia taideaarteita, esimerkkinä kuuluisa “Tristan ja Isolde” penkki.

Kesäkauden aikana talon kellarikerroksesta löytyy erillinen, avoinna oleva näyttelytila.

Kohokohtiin lukeutuu lisäksi raatihuoneen tornin huipulla oleva Vana Toomas tuuliviiri, yksi Tallinnan tunnetuimmista symboleista, joka on ollut vahtipaikallaan vuodesta 1530 saakka.

Kesäkuusta elokuuhun saakka voit nousta portaita pitkin tornin 64 metrin korkeudessa olevalle huipulle, josta on mahtavat näkymät ympäröivään vanhaankaupunkiin.

Toompean linna
Lossi plats 1a
10130 Tallinna

Toompean linna TallinnaSen jälkeen kun Kalparitaristo rakennutti ensimmäisen kivilinnan tänne vuosina 1227-1229, jokainen seuranneista ulkomaisista aluetta hallinneista ulkomaisista valtakunnista on käyttänyt Toompean linnaa hallintokeskuksenaan.

Nykyään, tähän teemaan soveltuen, paikka toimii kotina Viron parlamentille.

Linnaa on jälleenrakennettu lukemattomia kertoa läpi vuosisatojen, mutta se on säilyttänyt näissä muutoksissa 1200-ja 1300-luvuilta peräisin olleen perusmuotonsa.

Pääsisäänkäynnin yhteydessä voit nähdä vain rakennuksen vaaleanpunaisen, barokkipalatsi-julkisivun, joka toteutettiin Katariina Suuren hallintokaudella.

Mikäli toisaalta tarkastelet linnaa sen vastakkaiselta puolelta, mäen juurelta, tämä näkökulma antaa huomattavasti keskiaikaisemman vaikutelman rakennuksesta.

Kuvernöörin puutarhan yhteydestä, linnan eteläiseltä reunalta, löytyy 46-metriä korkea Pikk Hermann torni.

Tämä torni on yksi keskeisimmistä Viron valtion symboleista: perinteiden mukaan maata hallitsevan maan lippu liehuu juuri tämän tornin huipulla.

Nykyään, auringonnousun myötä, tornin lippusalkoon nostetaan Viron lippu, maan kansallishymnin säestämänä.

Tornien aukio
Rannamäe tee / Nunne
10133 Tallinna

Tornien aukio TallinnaVuosina 1931-1933 historiallinen Torni aukio muutettiin kunnanpuistoksi.

Aluetta peruskorjattiin vuonna 1990, ja tiloihin lisättiin pyöreä tori vuonna 2009.

Nykyään aukio, jolta löytyy sekä leikkikenttiä lapsille että kuntoilu-alueita aikuisille, tunnetaan parhaiten vuosittaisesta (kesäisestä) Tallinnan kv. kukkafestivaalistaan.

Aukion yhteydessä olevat muurit ja niiden tornit ovat osa jäljelläolevaa noin 2 km kaupunginmuuria, jotka ovat kokonaisuutena yksi koko Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista linnoitelmista.

Monet turistit pitävätkin juuri näitä muurin osia ja vahtitorneja vanhallekaupungille sen satumaisen viehätyksen tuovana elementtinä.

Raadinvankila – Valokuvamuseo
Raekoja 4
10146 Tallinna
Aukioloajat: 1.03-31.10 to-ti klo 10:30-18 ja 1.11-28.02 to-ti klo 10-17, suljettu 20.-22.01

Raadinvankila - Valokuvamuseo Tallinna1400-luvulta olevassa rakennuksessa toimiva Tallinnan valokuvamuseo toimi aikoinaan raadinvankilana.

Museon näyttelyt esittelevät valokuvataiteen historiaa, joka sai alkunsa kaupungissa yli 150-vuotta sitten.

Näytillä oleviin kokoelmiin kuuluu laaja kokoelma antiikkikameroita, kuin myös lukuisia valokuvia ja jopa jälleenrakennettu varhaisen 1900-luvun pimiö.

Raadinapteekki
Raekoja plats 11
10146 Tallinna
Aukioloajat: ti-la klo 10-18

Raadinapteekki TallinnaVuodesta 1422 auki ollut Raadinapteekki on omalaatuinen, pienikokoinen putiikki raatihuoneentorin kulmalla, jonka ansioihin nähtävyytenä kuuluu se, että paikka on vanhin vielä avoinna oleva apteekki Euroopassa.

Apteekki toimi kymmenen sukupolvea saman perheen, Burchartien, hallinnassa, vuodesta 1581 vuoteen 1911.

Aikoinaan apteekki oli niinkin kuuluisa, että Venäjän tsaarit tilasivat sieltä lääkkeitä itselleen.

Keskiaikana apteekin myymiin rohtoihin lukeutuivat mm. käärmeennahka juoma, muumiomehu, ja yksisarvisen sarvijauhe (potenssilääkkeeksi).

Paikasta pystyi tuolloin ostamaan myös jokapäiväisiä tavaroita, kuten hilloja, teetä, ruutia, sekä – mitä tärkeimpänä – marsipaania.

Marsipaani kuului kautta aikain apteekin bestsellereihin, ja yhden paikallisen legendan mukaan marsipaania valmistettiin ensimmäistä kertaa juuri täällä 1400-luvun aikana, alkujaan parantavaksi lääkkeeksi.

Nykyään tämä historiallinen kohde operoi edelleen apteekkina, myyden moderneja apteekkituotteita, mutta paikan sivuhuoneesta löytyy raadinapteekin 1600-1900-lukujen historiasta kertova mielenkiintoinen näyttely.

Virun portti
Viru 26
10140 Tallinna

Virun portti TallinnaVirun portti muodostuu kokonaisuutena kahdesta postikortinkauniista tornista, Viru-kadun – vanhankaupungin pääväylän – alkupäädyssä.

Useille vanhankaupungin vierailijoille nämä tornit muodostavatkin ensimmäisen vaikutelman historiallisesta Tallinnasta.

Kun kävelet näiden tornien välistä Viru kadulle, ja kohti raatihuoneentoria, on helppo kuvitella jättäneensä 2000-luvun taakseen, vaikutelman ollessa pikemminkin 1700-luvun puolestavälistä.

Tornit ovat itse asiassa vain esiportteja paljon monimutkaisemmasta, 1300-luvulla rakennetusta porttijärjestelmästä.

Tähän järjestelmään sisältyi suurikokoinen, neliönmuotoinen torni, joka sijaitsi kauempana kadulla, lähellä paikkaa, jossa nykyisin voi nähdä osan kaupunginmuuria.

Suurin osa portin rakenteista purettiin 1880-luvun aikana tekemään tilaa liikenteelle, mutta nämä kaksi tornia jätettiin entiselleen, ja niistä on tullut ajan myötä kaupungin identiteetille tärkeitä symboleita.