Tallinnan vanhankaupungin raatihuoneentori

Tallinnan vanhankaupungin keskus, sen raatihuoneentori, sisältää taidokkaasti rakennettuja, ravintoloina toimivia kauppiastaloja sekä idyllisiä näköaloja tarjoavia kahviloita kesäterasseineen.

Aukio toimi historiallisesti etenkin markkinatorina sekä tapaamispaikkana, jonka ympärillä sijaitsivat useat kaupungin tärkeimmistä rakennuksista, kuten kaupunginvaltuuston toimipaikka, raatihuone.

Raatihuoneentori Tallinna

Torin keskeisestä asemasta kertoo se, että aukion keskustasta löytyvän kompassiruusun kohdalta (pienen kurkottelun avulla) voit nähdä kaikkien vanhankaupungin viiden torninhuipun kärjet.

Nykyään aukio on edelleen Tallinnan sosiaalisen elämän ydin, sekä tila ulkoilmakonserteille, käsityöläismarkkinoille, sekä Keskiaikapäivät -tapahtumalle.

Hyvä aika vierailla paikalla on jouluperiodin läpi, jolloin aukiolta löytyy upea joulukuusi – perinne joka juontaa juurensa vuodesta 1441 – sekä suosittu joulumarkkinatori.

Keväisin aukiolla pidetään Vanhankaupungin päivät, moderni versio keskiaikaisesta karnivaalista, jonka tallinnalaiset, vieläkin juhlitut perinteet ovat ikivanhoja.

Torielämän viettämisen ohella ja paikan ravintoloissa ja kahviloissa ruokailun ohella sinun kannattaa tutustua myös torin muihin tärkeisiin rakennuksiin, keskeisimpinä (näköalatasanteen sisältävän tornin omaava) raatihuone sekä Raadinapteekki, Euroopan vanhin edelleen olemassa oleva apteekki.

Raatihuoneentori Tallinnassa

Raatihuoneentori
Raekoja plats
10114 Tallinna

Raatihuoneentorin historia

Historiallisen asutuskeskuksen roolistaan johtuen toria ympäröivät rakennukset ovat huomattavasti vanhempia kuin aukiota ympäröivien alueiden talot.

Jo pian alueen ensimmäisten asutusten myötä Tallinna havaittiin satamineen helposti lähestyttäväksi, hyvillä yhteyksillä varustetuksi, ja erinomaisen sijainnin omaavaksi kauppapaikaksi.

Markkinapaikkaa ja läheltä löytynyttä satamaa suojaamaan rakennettiin 900-luvulla Toompean linna, joka mahdollisti pysyvien siirtokuntien luonnin.

Pikk Jalg katu Tallinna900-1000-luvuilla, linnoituksen alareunalle, nykyisen Pikk jalg -kadun varrelle – aina vanhalle torille saakka – alkoi syntyä markkinapaikka, jonne virolaiset kauppiaat ja käsityöläiset tulivat myymään tuotteitaan linnan asukkaille.

Alkuperäiset vanhankaupungin markkinapaikat ja myös sen vanha tori, nykyinen raatihuoneentori, muodostuivatkin sisämaan kauppareittien sekä sataman ja Toompean linnan välisten väylien varrelle.

Tanskalaiset alueen valloittamisen jälkeen, vuodesta 1219, alkoi raatihuoneentorin laajentaminen vanhankaupungin viralliseksi keskusaukioksi.

Tämän keskeisen aseman myötä aukion laidoille alettiin rakentaa sekä yksityisiä residenssejä että tärkeitä julkisrakennuksia.

Rakennusten pystyttämisessä käytettiin etenkin kalkkikiveä, joka oli paikallisesti louhittavissa ja helposti saatavissa oleva materiaali.

Nykypäiviin säilyneissä historiankirjoissa raatihuoneentori mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1313, tuolloin latinankielisenä “Forum” markkinapaikkana, ja vuonna 1371 alasaksinkielisenä versiona “Market”.

Myöhemmin aukiota kutsuttiin mm. nimillä Vanha markkina (1442) sekä Uusi markkina (Neuer Markt).

Kaupankäynti torilla oli vilkasta, ja kauppaa edistämään sen yhteyteen rakennettiin vuonna 1554 punnitushuone-rakennus.

1700-luvun loppua kohden kaupungin venäläiset kauppiaat alkoivat siirtää toimintojaan Viru-aukion venäläiselle markkinoille, jonka myötä raatihuoneentoria alettiin kutsua myös nimillä Saksalainen markkina, Suuri markkina, sekä Ruotsalainen markkina.

Raatihuoneen edustalla sijaitsevan aukion nimenä oli kuitenkin virallisesti Suurtori aina vuoteen 1896 saakka.

Nykyinen nimi, raatihuoneentori, otettiin käyttöön virallisena nimenä vuodesta 1923.