Tallinnan Yrjönyön puisto

Näyttävännäköinen Yrjönyön puisto (vironkielellä: “Jüriöö park”) on rakennettu Tallinnan korkeimman mäen päälle, 55 metriä merenpinnan yläpuolelle, muistomerkiksi vuoden 1343 Yrjönyön kapinalle ja Viron itsenäistymispyrkimyksille kautta aikain.

Puisto sijaitsee paikalla, Sõjamäen (suomeksi “Sotavuori”) harjanteella, osana Lasnamäen kaupunginosaa, jossa Yrjönyön kapinan ratkaiseva taistelu käytiin toukokuun 14, 1343.

Yrjönyön puisto Tallinna

Muistomerkkejä ja monumenttejä sisältävä iltavalaistu puisto, osoitteessa Peterburi tee 59, on SUSI hotellia vastapäätä, ja lyhyen ajomatkan päässä Tallinnan Lennart Meri lentokentältä.

Yrjönyön kapina (1343-1346) oli epäonnistunut yritys virolaisten toimesta päästä eroon tanskalaisista ja saksalaisista alueen hallitsijoista ja maanomistajista, jotka olivat valloittaneet seudun 1200-luvun Liivanmaan ristiretken aikana.

Alkujaan menestyksekäs kansannousu päättyi Saksalaisen ritarikunnan tekemään maan valtaukseen. Tanskan kuningaskuntaa osana ollut Viron herttuakunta myytiinkin tapahtumien seurauksena (19 000:sta Kölnin markasta) Saksalaiselle ritarikunnalle marraskuun 1, 1346.

Tämän kansannousun ratkaiseva taistelu käytiin toukokuun 14, 1343, jolloin virolaisten armeija kohtasi Saksalaisen ritarikunnan päällikkö Dreilebenin joukot Sõjamäellä, nykyisen Yrjönyön puiston alueella.

Kamppailu päättyi virolaisten tappioon etenkin Saksalaisen ritarikunnan taidokkaasti käyttämän ratsuväen johdosta, ja historiallisten merkintöjen mukaan noin 3000 virolaista sotilasta menetti taistelussa henkensä.

Puistosta löytyy muistomerkkejä tämän taistelun ja muiden virolaisten itsenäistymispyrkimysten muistoille (vapaussota 1918-1920 ja toinen maailmansota): neljämetrinen perinteinen virolainen miekka sekä kaatuneiden muistokivi päivämäärällä “1343”.

Yrjönyön puiston ensimmäistä versiota (työnimellä “Sõjamäe hiid” eli “Sõjamäen jättiläinen”) alettiin rakentaa jo maan ensimmäisellä itsenäisyyden periodilla, vuodesta 1935.

Puiston valmistumisen oli suunniteltu tapahtuvan vuonna 1943, kapinan 600-vuotisjuhlavuonna, mutta osittain valmistunut kokonaisuus tuhottiin maan neuvostomiehittäjien toimesta sodan jälkeen.

Tämä projekti aloitettiin uudelleen Viron jälleenitsenäistyttyä vuonna 1991.

Jälleenrakentamisen aikana puistoon on mm. istutettu tammipuita ja sijoitettu erilaisia monumentteja, mukana muistomerkit Yrjönyön kapinan, Viron vapaussodan, sekä toisen maailmansodan taistelijoille.

Jüriöö park on aina avoinna ja pääsy puistoon on ilmainen.

Auringonlaskun myötä puisto on iltavalaistu, ja paikalla olevat opasteet antavat lisätietoa nähtävillä olevista muistomerkkeistä.

Vastapäätä puistoa, tien toisella puolella, on SUSI-hotelli, jonka aulasta löytyy Yrjönyön puistoon liittyvä informaatiopiste sekä lahjoituslaatikko.

Yrjönyön puiston kartta Tallinna

Voit laittaa lahjoituslaatikkoon muistolahjoituksen puiston ja siihen liittyvän menneisyyden nimissä.

Informaatiopisteessä löytyy monikielisiä lehtisiä Yrjönyön kapinan tapahtumista ja niiden muistolle rakennetusta puistosta.

Voit puistossa vierailun yhteydessä myös ruokailla SUSI-hotellissa, jonka ravintola ja baari on nimetty Yrjönyön menneisyyden inspiroimina: ravintola VANA MÕÕK (suomeksi: “Vanha miekka”) sekä baari MÕÕK (“Miekka”).

Pääset paikalle Tallinnan keskustasta omalla autolla kääntymällä alkuun Tartu maanteelle (kohti Tarttoa).

Sikupilli kauppakeskuksen jälkeen (vasemmalla) ja ennen Ülemisten rautatiesiltaa käänny vasemmalle Peterburi teelle (kohti Narvaa).

Puisto löytyy tämän tien varrelta, vasemmalla, osoitteessa Peterburi tee 59. Voit parkkeerata autosi SUSI hotellin ympäristöön.

Julkisista bussiyhteyksistä linjat nro. 54 (Estonia – Mereakadeemia) ja 55 (Pae – P.Pinna) tuovat sinut keskustasta puistolle. Molempien linjojen suhteen sinun täytyy jäädä pois pysäkillä “Jüriöö park”.

Tallinnasta löytyy yhteensä noin 50 puistoa, joten voit tutustua lomasi aikana monipuolisesti myös muihin kaupungin viheralueisiin.

Kuuluisimpiin näistä muista puistoista ja julkisista puutarhoista lukeutuu
vanhankaupungin Tornide väljak (Tornien aukio), josta on erinomaiset näkymät Tallinnan keskiaikaisiin muureihin ja Shnellin ankkalammelle (osana Toompark-puistoa).

Tunnetuin Tallinnan muista puistoista on kuitenkin laaja Kadriorgin puisto, joka sisältää kävelyväyliä, hoidettuja puutarhoja, ja suihkulähteitä, keskuspisteenään Pietari Suuren barokkipalatsi.

Tallinnan Yrjönyön puisto

Yrjönyön puisto
Peterburi tee 59
11415 Tallinna

Yrjönyön puiston muistomerkit

Kansannousun muistomerkki Yrjönyön puisto TallinnaYrjönyön muistopuisto koostuu useista muistomerkeistä, lehtikujista, vapaudentulesta, sekä vapaudenkaaren pylväistä ja tornista.

Kaikkia puiston monumentteja yhdistävät asennetut kiviväylät.

Monumenteistä ensimmäisenä puistoon lisättiin “Kansannousun muistomerkki”, joka paljastettiin yleisölle huhtikuun 23, 1997.

Tämä puiston keskuselementtinä toimiva memoriaali esittää neljämetristä, maasta nousevaa, taisteluissa käytettyä historiallista virolaista rautamiekkaa, jonka yhteydestä löytyy myös muistokivi.

Kaikille toisen maailmansodan virolaisille muistomerkki TallinnaMuistomerkki “Kaikille toisen maailmansodan virolaisille”, jonka on valmistanut Signe Mölder, pystytettiin puistoon joulukuun 31, 1999.

Tämä monumentti on omistettu kaikille toisessa maailmansodassa taistelleille, sodan takia evakkoon joutuneille, maastakarkoitetuille, sekä sodan aikana teloitetuille virolaisille.

Viron suurin, Heigo Jellen suunnittelema taontatyö “Sõjasara” lisättiin puistoon helmikuun 2, 2002.

Muistomerkki on kaikkiaan 7 metriä korkea ja painaa 5 tonnia. Työn toteuttamiseen osallistui yhteensä viisi seppää.

Vapaussodan taistelijoille monumentti TallinnaMonumentti “Vapaussodan taistelijoille” on puolestaan omistettu kaikille virolaisille ja muille maan puolesta Viron vapaussodassa (1918-1920) taistelleille.

Kyseessä on itse asiassa Vapaudenaukiolla olevan memoriaalin ohella ainoa Tallinnan hautausmaiden ulkopuolelta löytyvä sotamuistomerkki.

Yrjönyön puiston päämuistomerkki, “Vapaudenpylväiden kaari”, tuli osaksi aluetta helmikuun 2, 2007.

Monumentaalinen memoriaali koostuu 15:sta pylväästä sekä tornista. Näistä pylväät kuvaavat maan maakuntia, ja niistä löytyy kunkin maakunnan vaakuna.

Jüriöö park torni TallinnaJärjestyksessä pylväät edustavat seuraavia maakuntia (vasemmalta oikealle): Saaremaa, Hiiumaa, Läänemaa, Pärnumaa, Harjumaa, Raplamaa, Viljandimaa, Järvamaa, Valgamaa, Jõgevamaa, Lääne-Virumaa, Tartumaa, Ida-Virumaa, Põlvamaa ja Võrumaa.

Muistomerkin torni on 30-metriä korkea, joka on alempi kuin ennen sotia tornin suunnitelluksi korkeudeksi ollut 100 metriä.

Tornin huipulta löytyy vapaustuli. Tuli syttyy kun vanhankaupungin Pikk Hermann tornin huipulla oleva Viron lippu lasketaan, ja se sammuu, kun lippu nostetaan takaisin salkoon.

Kokonaisuuden ovat suunnitelleet arkkitehdit Ferdinand Mäll ja Alar Oruvee, mutta idea pylväistä tuli Tarmo Kõutsiltä.

Lehtikuja (“Muistopuut”) on istutetuista tammipuista toteutettu muistomerkki puiston itäisellä puolella.

Useimmat puista on nimetty, ja mukana on mm. puut Viron tasavallan presidentti Arnold Rüütelille, Viron puolustusvoimain komentaja Tarmo Kõutsille, sekä Viron parlamentin jäsen Jüri Uppinille.

Uusin puiston muistomerkeistä on “Vapausnuotion aukio”.

Monumentti symbolisoi paikan historiallista merkitystä virolaisten vapaudenkaipuun tulen sytyttämiselle, ja se on toteutettu LED-valoilla.

Yrjönyön puiston tapahtumat ja perinteet

Jüriöö park -puisto on yksi tärkeimmistä Tallinnan tapahtumapaikoista, jossa pidetään useita juhlallisuuksia ja seremonioita.

Kaikkien tärkeimpien tapahtumien yhteydessä juhlallisuuksia säestää sotilassoittokunnen esittämä Viron kansallislaulu, maan kunniavartioston luodessa väylän vapaudentulen sytyttämiselle kunnialaukauksien tahdissa.

Useimmat näistä perinteistä ovat peräisin jo Viron tasavallan ensimmäiseltä periodilta.

Moderneihin perinteisiin kuuluu vuosittainen kunniamerkkien jako (Jüriöö Täht, Jüriöö Suurtäht sekä Jüriöö Mõõk) henkilöille, jotka ovat auttaneet Yrjönyön puiston kehittämisessä ja edistäneet kansallisia tavoitteita.

Samaan tapaan uusi perinne on Viron suojeluskunnan (Kaitseliit) puistossa huhtikuun puolessavälissä järjestämä “Jüriöö karikas” ammuntakilpailu, josta löytyy oma sarjansa myös nuorille.

Helmikuun 2. puistossa juhlistetaan puolestaan Viron Tarton rauhansopimuksen vuosipäivää.

Tapahtuman aikana vapaussodan muistomerkin juureen lasketaan kukkia ja seppeleitä, sekä pidetään isänmaallisia puheita vapaussodan tapahtumista ja niiden tärkeydestä Virolle.

Viron tasavallan itsenäisyyden päivää juhlistetaan Tallinnan Yrjönyön puistossa helmikuun 24.

Juhlallisuuksia profiloivat isänmaalliset puheet sekä veteraaneille ja muille osallistujille pidetty ulkoilmavastaanotto (jonka yhteydessä tarjoillaan perinteistä virolaista keittoa ja teetä SUSI hotellin pihalla).

Huhtikuun 23. on Jüriöö puistossa Pyhän Yrjön päivän juhlallisuuksien aikaa.

Tapahtumassa Tallinnan kaupunginjohtaja sytyttää soihdun raatihuoneen edustalla, lähettäen sen kohti puistoa ratsastajien ryhmän mukana.

Puistoon saapumisen myötä soihtua käytetään vapaudentulen sytyttämiseen.

Tätä perinnettä seuraa isänmaallisten puheiden pito, joissa muistetaan maan sankareita ja heidän tekojaan.

Voitonpäivän juhlallisuuksia järjestetään puistossa kesäkuun 23.

Tällä kertaa voitontulen sytyttämistä varten olevan soihdun lähettää matkaan Viron presidentti, ja tulen syttymistä seuraavat muistopuheet sekä ulkoilma-vastaanotto paikalle saapuneille (perinteisellä keitolla ja teellä).

Viron presidentin sytyttämää soihtua käytetään myöhemmin saman päivän aikana myös kunkin Tallinnan kaupunginosan juhannuskokon sytyttämiseen.

Puiston perinteisiin tapahtumiin lukeutuu myös maan armeijapalveluksen kunniavartioston sotilaiden valanvannomisseremonia.

Tätä kunniavartioston valanvannomista, joka tapahtuu Viron pakollisen sotilaspalveluksen ensimmäisen periodin jälkeen, todistavat läsnäolollaan yksikön upseerit, sotilassoittokunta, kaupunginhallituksen jäsenet, Yrjönyön puiston edustajat, sekä sotilaiden perheenjäsenet ja muut paikalle saapuneet.

Yrjönyön puiston historia

Memoriaalinen Jüriöö park -puisto on suunniteltu kunnioittamaan niitä sankareita, jotka ovat taistelleet vuosien varrella maan vapauden puolesta.

Paikan nimi ja sijainti Sõjamäen harjanteella ovat peräisin alueen historiasta vuoden 1343 kansannousun verisen päätaistelun tapahtumapaikkana.

1930-luku

Viron tasavallan ensimmäisen itsenäisyyden periodin aikana luotiin alkuperäiset suunnitelmat puiston luomisesta, “Sõjamäe hiid” nimellä.

Puiston piti tuolloin valmistua vuoden 1943 helmikuun alkuun mennessä, juhlistamaan sekä Yrjönyön kapinan 600-vuotispäivää että Viron tasavallan 25-vuotista taivalta itsenäisenä valtiona.

Paikan rakentamista varten perustettu Sõjamäe Kaunistamise Kommitee järjesti puiston suunnittelusta kilpailun, jonka voitti arkkitehti Johann Ostrat (1894-1979).

Ostratin ehdotus hyväksyttiin viralliseksi puiston rakennussuunnitelmaksi maaliskuussa 1936.

Suunnitelmassa Sõjamäen puisto sisälsi keskuksenaan ikuisen tulen monumentin, jonka juurella pidettäisiin maan viralliset muistoseppeleiden laskemiset ja muita tärkeitä seremonioita.

Puiston oli tarkoitus olla hevosenkengän muotoinen metsäaukio, johon tuli mahtua maksimissaan 18 000 ihmisen kokoinen tapahtuma-yleisö. Lisäksi paikkaan suunniteltiin mahdutettavaksi kansallista sankarihautausmaata.

Kaikkia näitä yksittäisiä osioita tulisi ympäröimään metsä, jonka laidalla kasvaisi kehänä havupuita ja lehtipuita.

Viheralueiden istuttaminen Sõjamäe kalkkikiviselle maaperälle osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi tehtäväksi.

Suunnitelmien toteuttamiseksi työmaalla jouduttiin poraamaan 100 reikää kukkulan maaperään, kuin myös tekemään kontrolloituja räjäytyksiä vertikaalisten ja horisontaalisten halkemien luomiseksi.

Sõjamäelle kuljetettiin lähellä olevalta suoalueelta yhteensä 4200 m3 verran maaperää, sekä kaivettiin 1200 metrin verran ojia.

Keväällä 1936 mäelle istuettiin yhteensä 3000 kuusta ja 300 lehtipuuta, maisemointirakentamiseen osallistuessa parhaimmillaan 30-40 työntekijää.

Vuoden 1936 aikana Sõjamäelle istutettiin myös ensimmäiset nimetyt tammipuut, joka jatkui perinteenä 1990-luvun aikana, puiston jälleenrakentamisen myötä.

Tuolloin nimetyn tammensa saivat mm. presidentti Konstantin Päts, kontra-amiraali Johan Laidoner, sekä valtionvanhin (riigivanem) Jaan Tõnisson.

Erilaisten olosuhteiden myötä rakennustyöt pysähtyivät ennen vuotta 1940, ja jo toteutetut työt tuhottiin sodan jälkeisellä Viron miehityksen kaudella.

Neuvostoliiton miehityksen vuodet

1950-luvulla Sõjamäen alueelle pystytettiin useita mitäänsanomattoman arkkitehtuurin omanneita teollisuusrakennuksia.

Tuolloin rakennettu uusi Leningradin moottoritie oli suunniteltu siten, että se kulki läpi Sõjamäen metsälehdon.

24. lokakuuta 1960 “Õhtulehes” lehti julkaisi artikkelin, joka korosti Sõjamäen tammimetsien luonnontieteellistä arvokkuutta.

Tallinnan kaupunginmuseo saikin tämän synkkään olotilaan ajautuneen alueen toisen puoliskon hallintaansa 1960-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Seudun kunnostöiden alkuunpanijana toimi ansioitunut tutkija Karl Laane, joka toimi tuolloin maisemasuunnittelun virastossa.

Kunnostustöissä panostettiin varsinkin jäljelläolleiden viheralueiden puhdistukseen, kuin myös puiden istuttamiseen kalkkikiviselle maaperälle.

Tuonaikaiset rakennustyöt loivatkin pienen puiston Sõjamäen päälle, ja mikä tärkeintä, estivät maan teollisuuden laajennussuunnitelmat kukkulan alueelle.

Viron tasavallan uudelleenitsenäistymisen vuodet

Kun maa itsenäistyi uudelleen vuonna 1991 ja Viron itsenäisyyden päivä palautettiin kalenteriin, esiin nousi myös idea Yrjönyön puiston jälleenrakentamisesta maan vapaustaistelijoiden muistolle.

Tämä jälleenrakennettu puisto avattiin yleisölle keväällä 1995, Pyhän Yrjön päivänä.

Avaus toteutettiin yhdessä paikkakunnan hotellin (SUSI-hotelli) omistajan, Jüri Uppinin, kanssa, joka järjesti puistoon avajaisia varten mukavan kansanjuhlan.

Avajaisiin kuului lisäksi ensimmäisen nimetyn muistotammen seremoniaalinen istutus, ja tämä tammipuu onkin nimetty juuri Jüri Uppinin mukaan.

Kaunis kevätsää ja monipuolinen oheisohjelma toi paikalle tuolloin tuhansia Tallinnan asukkaita ja turisteja.

Vuonna 1996 puiston kehittämistä varten perustettiin oma säätiönsä, Jüriöö Pargi Fond, joka luo kehyksen Yrjönyön puiston kehittämisen varallisuuden hankinnalle ja muulle toiminnan organisoimiselle.

Säätiö on ollut vuodesta 2000 yleishyödyllinen yhteisö.