Top 5 Tallinnan nähtävyydet

Katsaus viiteen huippusuosittuun Tallinnan nähtävyydet kohokohtaan, raatihuoneen toriin, Pyhän Olavin kirkkoon, Aleksanteri Nevskin katedraaliin, Kadriorgin palatsiin, sekä KUMU taidemuseoon.

Tallinnan huippunähtävyyksistä vanhankaupungin ytimen muodostava raatihuoneentori, jota ympäröivät kauniit keskiaikaiset rakennukset, on historiallisesti ollut kaupungin sosiaalisen elämän keskus.

Tallinnan raatihuoneen tori

Tori on ollut näyttämönä niin Tallinnan suurimmille markkinoille, historiallisille teloituksille, festivaaleille, karnivaaleille, ja muille tapahtumille.

Kautta historiansa paikka on säilyttänyt vanhan toimenkuvansa: olla tapaamispaikkana paikallisille ja turisteille, sekä toimia aloituspisteenä kaupunkiin tutustumiseen.

Raatihuoneentori on keskiaikainen alemman vanhankaupungin keskus, joka toimi aloituspisteenä kaikkiin suuntiin torilta lähteville, Tallinnan vanhimmille kaduille.

Nykyisin tori toimii merkittävien tapahtumien näytöspaikkana etenkin kesäkuussa, vanhankaupungin päivien aikaan, ja keskiaikaisten päivien aikaan heinäkuussa.

Jouluaikaan tori on puolestaan aukio, jossa järjestetään Tallinnan tärkeimmät joulumarkkinat, ja torilta ilmoitetaan myös joulurauhasta (Tallinnan pormestarin toimesta).

Joulun juhlinta aukiolla on itse asiassa erittäin vanha traditio. Ensimmäinen raatihuoneentorin joulujuhla joulukuusineen (ensimmäisenä Euroopassa) merkittiin historiankirjoihin jo vuonna 1441.

Torin useista merkittävistä rakennuksista merkittävin, raatihuone valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 1404, ja kaupungin hallinto säilyi rakennuksessa vuoteen 1970 saakka.

Useat ympäristön rakennuksista ovat kuitenkin huomattavasti vanhempia, sillä jo 900-luvulla alueelle rakennettiin asumuksia suojaamaan Tallinnan satamaa ja vanhankaupungin hallintolinnoitusta, Toompean linnaa.

Raatihuoneentorista ja sen ympäristöstä tuli vuosien saatossa etenkin vaurauden virolaisten kauppiaiden ja käsityöläisten suosimaa asuinaluetta.

Kohokohtana raatihuoneentorilla on myös raatihuoneentorin apteekki, yksi Pohjois-Euroopan vanhimmista, joka perustettiin Johann Molneritin toimesta jo ennen Amerikan löytämistä.

Apteekki on olemassaolonsa aikana saanut legendaarisen maineen tinktuuroineen ja parannusyrtteineen, ja mm. apteekin apteekkari kutsuttiin avuksi Pietari Suuren kuolinpedille (tsaarin kuollessa kuitenkin ennenkuin tämä ehti perille).

Pyhän Olavin kirkko Tallinna

Pyhän Olavin kirkko (Olevisten kirkko) on puolestaan vanhankaupungin kuuluisin kirkko, joka on nimetty Norjan kristinuskoon vakiinnuttaneen kuningas Olav II Haraldssonin mukaan.

Ensimmäiset maininnat kirkosta ovat jo vuodelta 1267, mutta nykyinen tyylisuunta on myöhempää kädenjälkeä.

Kirkkoa onkin jälleenrakennettu useaan otteeseen, etenkin 1400-ja 1500-luvuilla (tarkkaan ottaen 1438-1519), ja kirkontorniin iskeneet salamat tuhosivat rakennuksen tornin useiksi sadoiksi vuosiksi ennen restaurointia vuonna 1840.

Ulkonäöltään tämä 124 metrin korkuinen kirkko edustaa gotiikkaa, kun taas sisätiloista löydät kohokohtina mm. alttarityöt Friedrich von Maydellin ja Johann Exnerin toimesta vuodelta 1835

Alttarin maalaus on Wilhelm von Kügelgenin tekemä, vuodelta 1834.

Kappeleiden suhteen rakennuksesta löytyvät Neitsyt Marian (Bremen) kappeli vuodelta 1521 (joka on Bert Wolfin ja Gert Koningin käsialaa) sekä kuorokappeli kirkon eteläpuoella, josta löytyy kauppias Hans Pawelsin hautamuistomerkki.

Yksi Olevisten kirkon käynnin kohokohdista on käynti sen tornin huipulla (johon tarvitsee ostaa lipun), jonne nousu tosin vaatii hyvää kuntoa jyrkän porrasnousun takia.

Näkymät huipulta ovat upeat koko vanhaankaupunkiin sekä mm. satamaan.

Aleksanteri Nevskin kirkko Tallinna

Viron Ortodoksisen kristinuskon pääkirkko on Tallinnan vanhastakaupungista löytyvä Aleksanteri Nevskin katedraali, yksi hienoimmista rakennuksista koko kaupungin alueella.

Sipulikupolinen kirkko on rakennettu Toompeanmäen huipulle vuonna 1900, aikana, jolloin Viro oli vielä osa tsaarinajan Venäjän valtakuntaa.

Katedraali olikin alunperin tarkoitettu heijastamaan Venäjän valtakunnan mahtavuutta niin uskonnollisesti kuin poliittisesti, ja tätä kautta rauhoittamaan epätasapainoiseksi muuttunutta tilannetta Baltian alueella.

Rakennus omistettiin Novgorodin prinssille, Alexander Yaroslavich Nevskylle, joka johti joukkoja kuuluisassa Peipsijärven taistelussa vuonna 1242 (pysäyttäen tuolloin saksalaisten valloittajien etenemisen itään).

Rakennuksen on suunnitellut kuuluisa pietarilainen arkkitehti Mikhail Preobrazhenski, ja se on rikkaasti koristeltu historialliseen tyyliin, sisätiloiltaan täynnä mosaiikkeja ja ikoneita.

Kirkon torneista löytyy Tallinnan merkittävin kirkonkello kokonaisuus, yhteensä 11 kelloa, mukaanlukien kaupungin suurin, 15 tonnin painoinen kirkonkello.

Voit osallistua (venäjänkieliseen) jumalanpalvelukseen kirkossa maanantaista lauantaihin klo 8:30 alkaen, ja sunnuntaisin klo 10 alkaen.

Kadriorgin palatsi Tallinna

Yksi uniikeimmista nähtävyyksistä Tallinnassa on Kadriorgin palatsi, Pietari Suuren rakennuttama barokkapalatsi, nykyisin osana Kadriorgin puistoa ja toimien taidemuseona.

Pietari Suuri rakennutti palatsin toiselle vaimoilleen, Katariina I:lle, ja paikan nimi viroksi (sekä saksaksi) tarkoittaakin “Katariinan laakso”.

Palatsi rakennettiin paikalleen Suuren Pohjan Sodan jälkeen Nicola Michettin suunnitelmista, Gaetano Chiaverin ja Mikhail Zemtsovin toimesta.

Nykyisin palatsi toimii tiloina Kadriorgin taidemuseolle, joka on yksi Viron taidemuseon alamuseoista, ja esittelee omalta osaltaan ulkomaista taidetta 1500-1900 luvuilta.

Rakennuksen nykyasu on vuodelta 1827, kun tsaari Nikolai I teetetti sen jälleenrakennuksen.

Alkuperäisestä rakenteesta on jäljellä etenkin palatsin suuri halli, joka sisältää Katariina I:sen nimikirjaimet ja alkuperäisen stucco sisustuksen (joka on Heinrich von Bergenin toteuttama).

Näkemisen arvoinen on myös palatsin puutarhat, jonka toteutti aikanaan puutarhuri Ilya Surmin, sisällyttäen suunnitelmaansa kaksi suihkulähdettä ja ns. kangastuspuutarhan usealla tasolla.

Kadriorgin palatsin puutarhalla on useita yhtäläisyyksiä Pietarissa sijaitsevan Strelnan palatsi- ja puistokokonaisuuden yksityiskohtien kanssa.

Kumu taidemuseo Tallinna

Erinomainen jatkokohde nähtävyyksien suhteen Kadriorgin taidemuseosta on Kumu taidemuseo, joka kuuluu myös Viron taidemuseon organisaatioon, esitellen virolaista taidetta 1700-luvulta eteenpäin.

Suomalaisen arkkitehdin, Pekka Vapaavuoren, suunnittelema rakennus on yksi suurimmista museoista Baltiassa ja Pohjois-Euroopassa.

Kumun upeat modernit tilat pitävät sisällään sekä pysyviä näyttelyitä että väliaikaisia, teemallisia näyttelyitä virolaisesta ja ulkomaisesta modernista taiteesta.

Taidemuseo, jonka nimi on lyhennys vironkielisestä sanasta “Kunstimuuseum” (taidemuseo), valmistui vuonna 2006, suunnitelman pohjalta, jolla Vapaavuori voitti rakennuksen rakennuskilpailun vuonna 1994.

Kokonaisuus sijaitsee upealla paikalla Tallinnaa, Lasnamäen kukkulan kalkkikivisellä huipulla, joka on moderniudestaan huolimatta harmoninen ympäröivän Kadriorgin puiston kanssa.

Viron taidemuseo järjestelmä (joka sisältää nykyisin viisi museota), perustettiin vuonna 1919, mutta sai ensimmäisen pysyvän rakennuksensa vasta vuonna 1921 – Kadriorgin palatsin.

Maan saatua jälleen itsenäisyytensä 1990-luvun alussa, huonoon kuntoon ajautunutta Kadriorgin palatsia alettiin korjata (korjaustöiden jatkuessa aina vuoteen 2000 saakka), joka toi tarpeen uudelle taidemuseolle.

Moderni Kumun taidemuseo sisältää tiloina näyttelyhalleja, auditoriumin, kuin myös erilaisia koulutustiloja koululaisryhmille ja taiteiden ystäville.

Kokoelmansa puolesta löydät KUMU:n näyttelyistä töitä muun muassa taiteilijoilta Carl Timoleon von Neff, Oscar Hoffmann, Ants Laikmaa, Julia Hagen-Schwarz, Oskar Kallis, Konrad Mägi, Jaan Koort, Henn Roode ja Johannes Greenberg.